Valtakunnalliset maisema-alueet tuovat esille suomalaista kulttuuri- ja luonnonperintöä edustavimmillaan. Ne kertovat tarinaa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta, havainnollistavat elinkeinojen historiaa ja edistävät kulttuuriperinnön säilymistä tuleville polville. Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luettelo uusittiin vuonna 2021 mittavan inventointityön jälkeen ja käsittää nykyään yhteensä 186 aluetta (Valtioneuvosto 2024).
LAB-ammattikorkeakoulun, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ja Suomen Erämuseosäätiön yhteisessä Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa (LAB 2024) kootaan tietoa alueen kulttuuriperinnöstä ja edistetään teeman näkymistä Etelä-Karjalan matkailussa. Hanke paneutuu erityisesti ihmisen ja luonnon suhteeseen liittyvään kulttuuriperintöön. Etelä-Karjalan maisema-alueisiin tutustuminen on taustaa tälle työlle.
Elinkeinojen historiaa ja maisemia
Etelä-Karjalan neljästä valtakunnallisesta maisema-alueesta kolme esittelee maanviljelyyn liittyvää kulttuurihistoriaa, mutta jokaisella alueella on omat erityispiirteensä. Joutsenon maisema-aluetta leimaavat tasaiset, suoralinjaiset viljelymaisemat ja Konnunsuon vankila. Alue rajoittuu Saimaan kanavaan, johon liittyy paljon mielenkiintoista teollistumisen ja vesillä liikkumisen historiaa. Utulan ja Kyläniemen viljely- ja järvimaisemille ominaista on alueen läpi kulkeva toinen Salpausselkä ja perinteinen kylärakenne, kun taas Tarnalan viljelymaisemat tunnistaa pitkistä vesistönäkymistä ja rantoja kohti viettävistä peltoaloista (Ympäristöministeriö 2021).
Sotahistoriaa maakunnan katolla
Neljäs valtakunnallinen maisema-alue, Haukkavuori, on samalla myös Etelä-Karjalan korkein kohta. Vuoren päälle nousevalta retkeilypolun näköalapaikalta avautuu kumpuileva metsämaasto, jota halkovat pitkät järvenlahdet ja kallioperän murroslaaksoon syntyneet lammet ja suot. Kauniiden maisemien lisäksi alueella pääsee tutustumaan myös sotahistoriaan, sillä Haukkavuoren kautta ovat kulkeneet Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin (1721) rauhan rajat, joista edelleen on löydettävissä merkkejä maastosta (Ympäristöministeriö 2021).
![[Alt-teksti: jylhä maisema kesällä, jyrkkää rinnettä, tiheää metsää ja kapeahko järvenselkä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/02/153_2024_-Etela-Karjalan-maisema-1024x562.jpg)
Kokonaisuutena Etelä-Karjalan neljä valtakunnallista maisema-aluetta tuovat hyvin esille alueen viljelyperinteitä ja rakennusperintöä sekä ripauksen sotahistoriaa, joka näkyy Etelä-Karjalan maisemassa huomattavasti vahvemmin esimerkiksi monissa Salpalinjan rakenteissa. Alueiden valinnan määrityksistä johtuen vesistömaisemat ovat maisema-alueissa sivuroolissa, vaikka ne ovatkin Etelä-Karjalan matkailun vahvin vetovoimatekijä.
Matkailun näkökulmasta valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat vielä yleisesti heikosti hyödynnettyjä ja tunnettuja koko maassa, vaikka alueista ja niiden määrittelyn yhteydessä kootusta laajasta kulttuuriperintöäkin käsittävästä tietovarannosta olisi löydettävissä kiinnostavaa sisältöä esimerkiksi matkailureittien rakentamiseen.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa.
Lähteet
LAB. 2024. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun
Valtioneuvosto. 2021. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tunnistettu. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/valtakunnallisesti-arvokkaat-maisema-alueet-tunnistettu
Ympäristöministeriö. 2021. Etelä-Karjala. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. VAMA 2021. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/VAMA%202021_8%20Etel%C3%A4-Karjala.pdf
