Digitalisaation ja datan hyödyntäminen on nostettu Euroopan komission toimesta yhdeksi keskeisimmistä kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kulmakiveksi. Vaikka Suomi on tällä hetkellä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä digitalisen terveyden ja datan hyödyntämisen edistyksellisten maiden joukossa, on uhkana kuitenkin jäädä jälkeen kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. (Hendolin & Hämäläinen 2022.)
Minkälaisia toimijoita Etelä-Karjalassa toimii sote-datan parissa? Minkälaista osaamista sote-datan ympärillä vaaditaan, missä osaamista tarvitaan lisää? Mitä haasteita ja kehittämisen kohteita on matkalla sote-datan hyödyntämiseen ja sillä tehtäviin kokeiluihin ja testauksiin, kun kehitetään uusia palveluita ja tuotteita? Näihin kysymyksiin etsii vastauksia Etelä-Karjalan digitaalinen palvelutehdas-hanke (LAB 2022).
Tavoitteena ekosysteemin kuvaus ja yhteiskehittämisverkosto
LAB ja LUT käynnistivät Etelä-Karjalan digitaalisen palvelutehtaan yhteishankkeena huhtikuussa 2022, kumppaninaan Eksote. Hankkeen keskiössä on data ja sitä tuottavat, käyttävät ja siitä hyötyvät toimijat. Päätavoitteena onkin rakentaa Etelä-Karjalan alueellinen sote-data-analytiikan yhteiskehittämisverkosto ja kuvata sote-data -ekosysteemi. Samalla selvitetään data-analytiikan osaamisen nykytila ja potentiaaliset kehittämisen kohteet sekä mahdollistetaan data-analytiikan kehittäjäkokeilijoille palveluiden testaaminen ja kehittäminen testausympäristössä.
Monimutkaiselta vaikuttavat tavoitteet ovat tosiasiassa hyvin selkeät. Sote-ala tuottaa jatkuvasti valtavan määrän dataa; julkisella sote-palveluntuottajalla voi olla itsellään satoja eri tietolähteitä kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmät, henkilöstöhallinnon tai talouden seurantajärjestelmät. THL:n Sote-tietopohja-hankkeessa (THL 2019) sote-tieto määriteltiin väestön terveyttä ja hyvinvointia, palvelujärjestelmän toimintaa ja palvelujen käyttöä kuvaavaksi tiedoksi.
Valkokari ym. (2020, 4) määrittelevät sote-data-ekosysteemin yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon, kolmannen sektorin toimijoiden ja kansalaisten välille rakentuvaksi keskinäisriippuvuuden verkostoksi, jonka ytimessä on sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotettava data.
Hankkeen tuloksena saavutetaankin Etelä-Karjalan sote-data-ekosysteemi, jossa on määritelty verkoston toimijat, näiden roolit ja keskinäiset yhteydet sekä datan hyödyntämiseen liittyvät osaamisvaatimukset.
Kehittämiskokeilut ovat tärkeä osa hanketta. Data-analytiikkaan liittyviä teknologia- ja palveluyrityksiä sekä palvelutuotannossaan data-analytiikan tuomia ratkaisuja hyödyntäviä yrityksiä kutsutaan testaamaan tuotteitaan Etelä-Karjalan datalla. Hankkeen myötä tavoitellaan maakuntaan uudenalaista väreilyä sote-datan ympärille sekä houkuttelevaa ympäristöä ja toimintamallia kokeilijoille ja kehittäjille, jotka luovat uusia palveluita, teknologiaa ja liiketoimintaa sote-dataa hyödyntäen.
Kirjoittajat
Mari Lehtonen, YTM, toimii LAB SoteCampus -projektissa hankkeistamisen ja verkostotyön TKI-asiantuntijana sekä asiantuntijana Etelä-Karjalan digitaalinen palvelutehdas -hankkeessa (LAB 2022).
Kaisa Seppänen on LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija, joka toimii projektipäällikkönä Etelä-Karjalan digitaalinen palvelutehdas -hankkeessa (LAB 2022). Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat asiakaspanoksen ja tiedon hyödynnettävyyden kehittäminen sote-palveluissa sekä älykkäät palveluratkaisut.
Lähteet
Hendolin, M. & Hämäläinen, H. 2022. Terveysdatan sujuva ja turvallinen käyttö – Viisi askelta kohti reilua datataloutta 2030. Viitattu 21.6.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/terveysdatan-sujuva-ja-turvallinen-kaytto
LAB. 2022. Etelä-Karjalan digitaalinen palvelutehdas. Hanke. Viitattu 21.6.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etela-karjalan-digitaalinen-palvelutehdas
THL. 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sote-tietopohja-hanke. Verkkosivu. Viitattu 7.7.2022. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/pages/viewpage.action?pageId=43870260
Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P., & Hjelt, M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua-ekosysteemiopas. VTT Technical Research Centre of Finland. Viitattu 7.7.2022. Saatavissa https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/publications/2020/Yhdessa_kestavaa_kasvua_17022021.pdf