Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu lähes 3,6 miljoonaa jäsentä eli 65,1 % suomalaisista (Kirkon jäsentilastot 2023). Yksi kirkon vaihtoehtoisista jumalanpalvelusmuodoista on tuomasmessu, jossa osallistumisen kynnys on matala helppotajuisen kielen ja musiikin ansiosta. Tuomasmessujen toteuttamiseen osallistuu laaja joukko vapaaehtoisia, jotka muodostavat tuomasyhteisön. Messujen ohella yhteisöä vahvistetaan ja kehitetään erilaisten kokoontumisten avulla. (Lahden seurakuntayhtymä 2022.)
Koronan aikana ja sen jälkeen seurakunnissa yleistyi tilaisuuksien striimaaminen, esimerkiksi YouTube-kanavilla. Striimaus on yksi tapa palvella seurakuntalaisia ja samalla mataloittaa kynnystä seurakunnan toimintaan. Monet seurakunnat välittävät omia tapahtumiaan suoratoistoina tai tallenteina verkossa. Verkon kautta välitetään ääntä ja kuvaa jumalanpalveluksista, konserteista ja hartauksista. Yksi hengellisen verkkoelämän edelläkävijöistä on Helsingin tuomasmessu. Se bloggaa, kutsuu ihmisiä Facebookin kautta ja keskustelee aktiivisesti. (Tuomasmessu 2023.)
![[Alt-teksti: avara kirkkosali vielä tyhjillään, tunnelmallinen valaistus ja paljon kynttilöitä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/01/989_2023_Evankelis-luterilainen-kirkko-laajentaa-yhteisollisyyttaan-verkossa-1024x512.jpg)
Vapaaehtoisten kehittämisehdotuksia
Laakso-Helle (2023) kuvasi opinnäytetyössään vapaaehtoisista koostuvan tuomasvastuuryhmän kokemuksia Keski-Lahden seurakunnan tuomasmessutoiminnasta sekä sen kehittämishaasteista. Tuomasvastuuryhmän haastattelun jälkeen Keski-Lahden seurakunnan työntekijät reflektoivat vielä viittä keskeistä, tuomasvastuuryhmän haastattelusta muodostunutta teemaa learning cafe -menetelmän avulla.
Tuomasvastuuryhmä totesi yhdeksi suurimmista haasteista viestinnän. Striimaus nähtiin sekä mahdollisuutena että uhkana, sillä tuomasvastuuryhmän mielestä se vaikutti tuomasmessun yhteisöllisyyteen ja messukävijöiden viihtyvyyteen. Ratkaisuehdotuksiksi ehdotettiin sosiaalisen median näkyvyydestä vastaavan henkilön rekrytoimista mukaan toimintaan ja erilaisten vapaaehtoistehtävien kirjaamista verkkosivuille kaikkien nähtäville, jotta kaikki halukkaat voivat löytää sieltä itselleen sopivan tavan osallistua tuomasmessutoimintaan.
Viestintäsuunnitelman kehittämistä pohdittiin lisäksi koko seurakunnan tasolla, yhteisen learning cafe- menetelmän avulla. Työntekijöiltä ehdotuksia tuli runsaasti, tuomasmessun etkoista aina influensserin palkkaamiseen asti. Myös erilaiset bussikampanjat, videoklipit ja sinkkutreffit tuomasteejatkoille saivat kannatusta työntekijöiden keskuudessa. Verkko on seurakunnille hieno mahdollisuus vahvistaa ja laajentaa yhteisöllisyyttä, ja lisäksi uutta kasvokkaista kohtaamista voidaan vahvistaa ja laajentaa hyödyntämällä samalla verkkoympäristöä.
Kirjoittajat
Maarika Laakso-Helle opiskelee sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (ylempi AMK) -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Anne Suikkanen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Kirkon jäsentilastot. 2023. Viitattu 11.12.2023. Saatavissa https://www.kirkontilastot.fi/viz.php?id=246
Laakso-Helle, M. 2023. Vapaaehtoistyön kehittäminen Keski-Lahden seurakunnan tuomasmessutyössä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaalityön johtaminen ja kehittäminen (YAMK). Viitattu 11.12.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/816020/Laakso-Helle_Maarika.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Lahden seurakuntayhtymä. 2022. Keski-Lahden seurakunta/ tuomasmessutyö. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2022. Viitattu 7.12.2023. Saatavissa http://www.lahdenseurakunnat.fi/ Keski-Lahden seurakunta. Tuloste tekijän hallussa.
Tuomasmessu. 2023. Helsingin tuomasmessun verkkosivut. Viitattu 10.12.2023. Saatavissa https://www.tuomasmessu.fi/
