Exoskeletoneista sekä etua että haittaa kotihoitotyössä

Suomessa ikäihmisten hoidossa korostuu kotiin vietävät palvelut ja kotona-asuminen. Kotihoidon palvelut ovat yksi kotiin vietävien palveluiden muoto, joiden määrä tulee lisääntymään tulevina vuosina.

Terveysteknologian kehittymisen ja lisääntyneen digitalisaation myötä kotiin vietäviä palveluita tulee kehittää. Työntekijöiltä vaaditaan myös uudenlaista osaamista ja työtapojen muutosta. (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto 2020, 14, 32) Teknologian merkitystä, käytettävyyttä ja vaikuttavuutta ikääntyneiden palveluissa on tutkittu vähän. Toimivan teknologian edellytys on, että hankinnoissa ja teknologiapäätöksissä ymmärretään kokonaisuus. (Raappana & Melkas 2009, 5, 6) Teknologiaa tulisi käyttää yhtenä osana palvelua tai toimintaa ei teknologia tai laite edellä (Viirkorpi 2015, 45).

Kuva 1. Ikääntyneiden palveluissa ajankohtaista on uusien teknologioiden käytettävyys. (Pixabay 2022)

Käyttäjäkokemuksen kartoittamisella uusien teknologioiden kehittämistä

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Kotiin vietävien palveluiden tulosalueella toteutettavan KOHTI-hankkeen (Kotona asumista ja hoitotyötä tukeva teknologia) tavoitteena on kehittää ja käyttöönottaa eri teknologioita, jotka tukevat kotona asumista. (Innokylä 2021). Exoskeletonit – ulkoiset tukirangat ovat yksi KOHTI-hankkeessa tutkituista teknologioista.

Exoskeleton on ulkoinen tukiranka, jonka tarkoituksena on tukea käyttäjän tuki- ja liikuntaelimistöä (Tröster ym. 2020, 2). KOHTI-hankkeen exoskeleton-pilotissa oli käytössä kolme exoskeletonia: Auxivo LiftSuit, Comau MATE ja Laevo. Pilotin exoskeletonit ovat terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttöön suunniteltuja ja terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi hyväksyttyjä.

Jokisen (2022) ylemmässä AMK-opinnäytetyössä selvitettiin, millä tavoin exoskeletonit soveltuvat kotihoidon henkilöstön käytettäväksi kotiin vietävissä palveluissa exoskeleton-pilotin aikana. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena soveltavana tutkimuksena.

Tuloksissa nousi esille käyttökoulutuksen merkitys koettuun käyttäjäkokemukseen. Exoskeletonin käyttö koettiin osin hankalana. Hankaluuksia tuottivat sen päälle pukeminen, mukana kuljettaminen, ahtaissa tiloissa liikkuminen ja työergonomian huonontuminen. Asiakkaiden fyysiset rajoitteet nähtiin myös osin käytön esteeksi.

Asiakkaiden suhtautuminen exoskeletoneihin oli positiivinen. Exoskeletonin käyttöön sopivaksi arvioitiin haavahoidot, asiakkaan suihkutus sekä nosto- ja siirtotilanteet, joissa se tuki työntekijän selkää. Exoskeletonin käytön tulisi olla vapaaehtoista ja suunnitelmallista, jotta se hyödyttää työprosessia. Työntekijöiden käyttäjäkokemuksen kartoittaminen exoskeleton-pilotin aikana tuotti konkreettista käyttäjäkokemusta exoskeletonin käyttämisestä. Tiedolla voidaan edelleen kehittää teknologian toimivuutta ikääntyneiden palveluissa.

Kirjoittajat

Saara Jokinen on valmistuva ylempi AMK -koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa, Lahden kampuksella. Hän on kiinnostunut kehittämään digitalisaatio-osaamista.

Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa, Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutusta, jonka keskiössä ovat palveluiden uudistaminen ja asiantuntijuus digitaalisessa sote-toimintaympäristössä.

Lähteet

Innokylä. 2021. KOHTI-hanke. Viitattu 9.9.2021. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kohti-hanke

Jokinen, S. 2022. Kotihoidon työntekijöiden käyttäjäkokemuksia exoskeletonien – ulkoisten tukirankojen hyödyntämisessä kotiin vietävissä palveluissa. Ylempi AMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kampus. Viitattu 17.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311375

Pixabay. 2022. Seniors. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://cdn.pixabay.com/photo/2016/07/09/08/58/seniors-1505935_960_720.jpg

Raappana, A & Melkas, H. 2009. Teknologian hallittu käyttö vanhuspalveluissa. Opas teknologiapäätösten ja teknologian käytön tueksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/59191/isbn%209789522148650.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1

Tröster, M., Wagner, D., Müller-Graf, F., Maufroy, C., Schneider, U. & Bauernhansl, T. 2020. Biomechanical Model-Based Development of an Active Occupational Upper-Limb Exoskeleton to Support Healthcare Workers in the surgery Waiting Room. International Journal of Enviromental Research and Public Health. 17(14) /2020. 5140. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://www.mdpi.com/1660-4601/17/14/5140/htm

Viirkorpi, P. 2015. Ikäteknologian hyvät käytännöt. KÄKÄTE-raportteja 7/2015. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry & Vanhustyön kuskusliitto. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://www.valli.fi/wp-content/uploads/2019/12/HK-raportti_nettiin-31.pdf