Filippiiniläiset sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelussa suomen kieltä oppimassa

LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle saapui 16 filippiiniläistä sairaanhoitajaa helmikuussa 2023 kouluttautumaan TOP UP -koulutuksessa saadakseen suomalaisen sairaanhoitajan tutkinnon. Heillä kaikilla on Bachelor Degree -tasoinen sairaanhoitajakoulutus Filippiineiltä.

Sairaanhoitajakoulutuksessa tärkeä harjoittelu limittyy teoriaopintojen kanssa. Tämä filippiiniläisten hoitajien ryhmä suoritti ensimmäisen harjoittelunsa toukokuussa 2023. Kaksiviikkoinen harjoittelu tapahtui Attendon ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tehostetun palveluasumisen yksiköissä Lahdessa.

Suomen kielen opiskelu ennen harjoittelua

Tullessaan helmikuussa Suomeen opiskelijat osasivat suomen kieltä A1.1‒ A1.2-tasoisesti, kun käytetään tason kuvaamiseen eurooppalaista kielitaitotasoasteikkoa (Kielibuusti 2023). Helmikuusta toukokuuhun he opiskelivat osana täydentäviä opintojaan 10 opintopistettä suomen kieltä tavoitteenaan pystyä kommunikoimaan potilaiden kanssa ensimmäisessä harjoittelussa yksinkertaisissa päivittäin toistuvissa potilaiden hoitotilanteissa.

Kelan ja Kompan (2011) tutkimuksen mukaan juuri aidossa työelämätilanteessa selviytymisen tavoittelu on merkittävä motivaatiotekijä työikäisten kielitaidon kehittämisessä, ja tämän vuoksi on perusteltua opettaa uutta kieltä työelämässä tarvittavan sanaston ja kontekstin kautta. Tällöin voidaan puhua myös funktionaalisesta kielenopetuksesta, jossa tietoisesti otetaan huomioon opiskelijaryhmän sosiaalisen kielenkäytön tarpeet.

Filippiiniläisten hoitajien suomen kielen opetuksessa tämä tarkoitti hoitotyön kielenkäyttötilanteiden ottamista keskeiseksi osaksi opetusta. Opiskelijoille järjestettiin simuloituja potilaiden tehostetussa palveluasumisessa vastaan tulevia auttamistilanteita, joissa heidän piti toimia suomen kielellä, ja ammattiaineiden yhteydessä he keräsivät aiheisiin liittyvää suomen kielen sanastoa.

Opiskelijoiden kokemukset ensimmäisestä harjoittelusta

Harjoittelupaikkoihin tehtiin ennen harjoittelun alkamista tiivistä yhteistyötä. Opiskelijat vierailivat jo maaliskuussa harjoittelupaikoissaan tutustumassa. Harjoittelupaikoissa tiedettiin, että saapuvilla  opiskelijoilla on perustason kielitaito, ja moni työyhteisö osallistui ELMA-hankkeessa toteutettuun työyhteisön monikulttuurisuuskoulutukseen. 

Opiskelijoiden kokemukset harjoittelusta olivat myönteisiä. He kertoivat oppineensa paljon suomalaisesta hoitokulttuurista ja tavasta toimia potilaiden kanssa. He kokivat myös kielitaitonsa kehittyneen paljon kahden viikon aikana. Hoitotyön päivittäiseen toimintaa liittyvä fraasit olivat tulleet tutuiksi ja suomen kielen ääntäminen kehittynyt. Opiskelijat kokivat työyhteisöjen ja potilaiden kannustaneen heitä suomen kielen oppimisessa.

Opiskelijat saivat työyhteisöistä myönteistä palautetta. Sitä tuli erityisesti aktiivisuudesta, halusta oppia sekä iloisuudesta ja hymyilevyydestä potilaita kohtaan.

Kaikki opiskelijat työllistyivät hoitotyöhön kesäksi 2023. Yhdeksän heistä sai työpaikan harjoittelupaikkoistaan hoiva-avustajina ja seitsemän työllistyi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen keskussairaalaan hoitotyötä avustaviin tehtäviin. Mielenkiintoista onkin nähdä, kuinka paljon heidän kielitaitonsa kehittyy kesän aikana.

Lähteet

Kela, M. & Komppa, J. 2011. Sairaanhoitajan työkieli – yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja Kieli 31 (4). 173–192. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://journal.fi/pk/article/view/4752/4470

Kielibuusti. 2023. Eurooppalainen taitotasoasteikko. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://www.kielibuusti.fi/fi/opiskele-suomea/kielitestit-ja-kielitaitotasot/cefr-eurooppalaiset-kielitaitotasot