Fysioterapeuttisia harjoitteita luontoympäristössä aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuville

Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja yksi kalleimmista kansansairauksista (Aivosäätiö 2023; Sandell 2020). Joka päivä sairastuu noin 70 suomalaista, ja vuosittain sairauteen menehtyy noin 5 000 ihmistä (Aivoliitto 2023; Sjögren ym. 2022, 14). Suurin osa sairastumisista olisi estettävissä kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Liikkumattomuus, vyötärölihavuus, tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio kasvattavat riskiä sairastumiseen ja selittävät noin 90 % sairastumisen kokonaisriskistä. Yhä useampi työikäinen on ylipainoinen ja lähes joka toisella on vyötärölihavuutta, mikä tulee ajan kanssa vaikuttamaan AVH:n ilmaantuvuuteen. (THL 2023a; STT info 2023.)

Luonnon terveyshyödyt on tunnistettu

Luonnossa liikkumisen vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat kiistattomat, ja tutkittua tietoa on jo kattavasti saatavilla. Luonnon terveyshyödyt on tunnistettu myös kansansairauksissa, kuten sydän- ja verisuonisairauksissa. (Tyrväinen 2023.) Tehdyt tutkimukset osoittavat luonnon vaikuttavan ihmisten fyysiseen hyvinvointiin muun muassa alentamalla kohonnutta verenpainetta, lihasjännittyneisyyttä ja stressitasoa. Psyykkiseen terveyteen luonnon hyvinvoinnin vaikutukset näkyvät esimerkiksi tyytyväisyydentunteen lisääntymisenä ja negatiivisten tunteiden, kuten vihan ja pelon, vähentymisenä (Delagren 2016; Lipponen ym. 2022).

Luonnossa tehtävällä harjoittelulla on todettu olevan sisätiloissa tehtyä harjoittelua enemmän terveyshyötyjä. Terveyshyödyt tulevat esiin jo 20 minuutin luonnossa olemisen jälkeen. Luontoympäristö aktivoi parasympaattista hermostoa lisäten levollisuutta, eikä liikkuminen tunnu yhtä raskaalta luonnossa kuin sisätiloissa. Luonnossa jo pelkkä käveleminen vähentää stressiä ja samalla terävöittää monipuolisesti eri aisteja. (Sitra 2017.) Luonnon hyvinvointiaikutuksia voidaan tuottaa myös tuomalla luontoa sisälle ihmisten luokse luonnonmateriaalien tai virtuaalisuuden avulla (THL 2023b).

Turvallista kuntoutumista tasapaino- ja voimaharjoittein

Opinnäytetyössä tarkasteltiin AVH-kuntoutujien luonnossa toteutettavien harjoitteiden vaikutusta tasapainoon ja kipuun sekä kehitettiin luonnossa toteutettavia harjoitteita tukemaan sairastuneiden kuntoutumista (Markkanen ym. 2023). Opinnäytetyö on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella käynnissä olevaa laajempaa neurologisen kuntoutuksen tutkimusta.

AVH-kuntoutujilla on usein tuntohäiriöitä, mikä tuo ongelmia raajojen liikuttamiseen ja tasapainoon (Väyrynen 2023). Luontomateriaaleja tunnustelemalla ja luontoa tarkkailemalla aktivoituvat näkö-, kuulo-, haju- sekä tuntoaistit, ja epätasaisessa maastossa kuljettaessa kehittyy tasapaino (Sitra 2017).

Kehitetyistä harjoitteista syntyi opas tukemaan sairastuneita ja heidän läheisiään sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Oppaan harjoitteet ovat yksinkertaisia tasapaino- ja voimaharjoitteita, joita on jokaisen kuntoutujan mahdollisuus lähteä toteuttamaan luontoon helposti ja turvallisesti.

Linkki: Opas luonnossa toteuttaviin fysioterapeuttisiin harjoitteisiin. (Linkki 1)

Lähteet

Aivoliitto. 2023. Faktaa AVH:sta. Viitattu 13.12.2023. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/faktat/#abb2250f

Aivosäätiö. 2023. Aivoverenkiertohäiriö. Viitattu 13.12.2023. Saatavissa https://www.aivosaatio.fi/diagnoosi/aivoverenkiertohairio/

Delagren, L. 2016. How Does Nature Impact Our Wellbeing? University of Minnesota. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://www.takingcharge.csh.umn.edu/how-does-nature-impact-our-wellbeing

Lipponen, M., Hallikainen, V. & Kilpeläinen, P. 2022. Effects of Nature-Based Intervention in Occupational Health Care on Stress – A Finnish Pilot Study Comparing Stress Evaluation Methods. J Multidiscip Healthc. Dovepress. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa https://www.dovepress.com/effects-of-nature-based-intervention-in-occupational-health-care-on-st-peer-reviewed-fulltext-article-JMDH

Markkanen, S. Ravantti, N. & Tiainen, N. 2023. Luonnossa toteutettavan kuntoutuksen vaikutus aivoverenkiertohäiriökuntoutujan tasapainoon ja kipuun: tutkimuksellinen ja toiminnallinen opinnäytetyö Jalmarin kuntoutussairaalaan. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401061097

Sandell, M. 2020. Aivosairauksista kertyy vuosittain jopa 11 miljardin lasku – Suuri osa aivoverenkiertohäiriöistä olisi estettävissä. Yle.fi. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/3-11579183

Sitra. 2017. Vihreää hyvinvointia. Viitattu 18.2.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Vihreaa_hyvinvointia-2.pdf

Sjögren, T., Rintala, A., Paltamaa, J. & Korpi, H. 2022. Fysioterapian vaikuttavuus ja merkityksellisyys aivoverenkiertohäiriötä ja multippeliskleroosia sairastaville kuntoutujille. Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset kävelyn ja tasapainon meta-analyyseista ja fysioterapian koetun merkityksellisyyden metasynteeseista. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 161. Kela: Helsinki. Viitattu 13.12.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/350735/Tutkimuksia161_saavutettava.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STT info. 2023. Työikäisten aivoverenkiertohäiriöt yleistyneet – sairastumisen riskiä voi pienentää elämäntapamuutoksilla. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa www.sttinfo.fi/tiedote/70046650/tyoikaisten-aivoverenkiertohairiot-yleistyneet-sairastumisen-riskia-voi-pienentaa-elamantapamuutoksilla?publisherId=23980819&lang=fi

THL. 2023a. Lihavuuden yleisyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus/lihavuuden-yleisyys

THL. 2023b. Luonto ja osallisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.12.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luonto-ja-osallisuus

Tyrväinen, L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 15.12.2023. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01347

Väyrynen, P. 2023. Tuntoaistimuksen merkitys jalkaterän ja alaraajan toiminnalle. Duodecim Oppiportti. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.oppiportti.fi/op/jtr00125/do?p_haku=tuntoaisti#s2

Linkit

Linkki 1. Markkanen, S. Ravantti, N. & Tiainen, N. 2023. Opas luonnossa toteuttaviin fysioterapeuttisiin harjoitteisiin. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.12.2023. Saatavissa https://drive.google.com/file/d/15_GWuaiu53XrMT2vo3ZPK7akfPgOZTm2/view?usp=drivesdk