Maailmassa on tällä hetkellä yhteensä 213 UNESCO Global Geopark -tunnustuksen saanutta aluetta, jotka sijaitsevat 48 eri maassa. Kaikki UGG-alueet yhdessä kertovat maapallomme tarinaa ja jokaisella alueella on myös oma tieteelliseen tietoon perustuva geologinen syntytarinansa. UNESCOn perusedellytysten mukaisesti jokaisella tunnustuksen saaneella UGG-alueella on kansainvälisesti arvokasta geologista perintöä, jota alueen tulee tehdä näkyväksi matkailijoille sekä paikallisille asukkaille (UNESCO 2025a; UNESCO 2025b). Kukin alue toteuttaa tätä omalla tavallaan, mutta UNESCOn laajan kansainvälisen verkoston sisällä jaetaan hyväksi havaittuja käytänteitä myös tähän liittyen.
Geologisen perinnön näkyvyyden parantaminen
Yhdeksän Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kunnan alueista koostuva Saimaa Geopark sai UNESCO Global Geopark -tunnuksen kolmantena suomalaisena alueena vuoden 2021 keväällä. Viime kesänä Saimaa Geopark sai myönteisen päätöksen myös ensimmäisestä statuksensa uudelleenarvioinnista, jonka yhteydessä se sai kehotuksen parantaa kohteidensa ja palvelujensa saavutettavuutta sekä geologisen perinnön näkyvyyttä alueen palveluissa (Imatran kaupunki 2021; Saimaa Geopark 2024). Näitä tavoitteita edistetään tammikuussa käynnistyneessä LAB-ammattikorkeakoulun ja Saimaa Geoparkin yhteishankkeessa AARREKARTTA – Saimaa Geoparkin näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen (LAB 2025).
Hankkeessa on tarkoitus muun muassa kehittää alueelle Visitor Centre -toimintamalli, joka luo synergiaa eri puolella aluetta toimiville opastuspisteille ja parantaa matkailuyritysten sekä opetuksen ja kasvatuksen toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää näitä pisteitä oman toimintansa tukena. Tällä hetkellä Saimaa Geoparkin alueinformaatiota on tarjolla muun muassa Imatralla kulttuuritalolla sekä Mikkelissä Urpolan luontokeskuksessa (Saimaa Geopark 2025). Näiden lisäksi eri puolilla aluetta on muutamia muita kohteita, joita ollaan kehittämässä Saimaa Geopark -opastuskeskuksiksi.
![[Alt-teksti: näyttelytila, jossa kuvaseinän edessä on kivenlohkareita, kuvat kertovat kraatterijärven syntyhistoriasta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/02/67_2025_Geoparkin-opastuskeskusten-toiminnan-tavoitteita-ja-malleja-1024x575.jpg)
Tiedottaminen, osallistaminen ja kävijäkokemuksen parantaminen
UNESCOn verkostossa on nostettu geopark-alueiden Visitor Centre -keskusten tehtäviksi luonto- ja kulttuuriperintötiedon jakaminen, paikallisten yhteisöjen osallistaminen sekä kestävän matkailun edistäminen ja kävijäkokemuksen hallinta (UNESCO 2025c). Kuten nämäkin tavoitteet osoittavat, ympäristökasvatuksen edistäminen on alueilla kestävän matkailun rinnalla toinen vahva teema. Tämä on kiinnostavaa myös matkailun kehittämisen näkökulmasta, sillä nykypäivänä ympäristöstä oppiminen ja paikan tarinaan perehtyminen ovat kokemukselle lisäarvoa tuovia tekijöitä myös siinä kontekstissa.
Metsähallituksen kohteiden luontokeskuksissa ja muissa asiakaspalvelupisteissä kirjattiin vuonna 2024 yhteensä 1,1 miljoonaa käyntiä. Trendi asiakaspalvelupisteissä vierailuissa on ollut viimeisen viiden vuoden ajan kasvava huolimatta siitä, että palvelupisteiden määrä on koko ajan laskenut resurssisyistä (Metsähallitus 2024). Tämä antaa syytä uskoa, että myös geoparkeissa on kysyntää fyysisille opastuspisteille, josta saa kootusti hyvän käsityksen koko alueen tarjonnasta. Saimaa Geoparkissa tätä tarvetta lisää alueen maantieteellinen hajanaisuus ja monien kohteiden fyysisesti vaikea saavutettavuus (muun muassa saarikohteet).
Yritysyhteistyötä ja digitaalisia opastussisältöjä
Geoparkit toimivat yhteisöinä, joissa on mukana yhteistyöyrityksiä, kuntia, oppilaitoksia ja yhdistyksiä. Saimaa Geoparkilla on tällä hetkellä yhteensä 84 rekisteröitynyttä yrityskumppania, jotka kehittävät yhteistyössä kestävää matkailua. Visitor Centre -toiminnan kehittämisen toivotaan tarjoavan myös heille paremmat mahdollisuudet saada omalle toiminnalleen vetoapua UNESCOn statuksesta ja siihen liittyvistä sisällöistä sekä verkostoista. Opastuskeskusten toimintamallin ohella AARREKARTTA-hanke tulee kehittämään alueelle myös uusia matalan kynnyksen palveluja sekä digitaalisia opastussisältöjä, jotka parantavat alueen palvelujen saavutettavuutta ja geologisen perinnön näkyvyyttä matkailun sisällöissä.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä AARREKARTTA – Saimaa Geoparkin näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen -hankkeessa. Hankkeen osatoteuttaja on Saimaa Geopark ry.
Lähteet
Imatran kaupunki. 2021. Saimaa Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://www.imatra.fi/saimaa-geopark-sai-unesco-global-geopark-statuksen
LAB. 2025. AARREKARTTA – Saimaa Geoparkin näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/aarrekartta-saimaa-geoparkin-nakyvyyden-ja-saavutettavuuden-kehittaminen
Metsähallitus. 2025. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/kayntimaarat/asiakaspalvelupisteet/
Saimaa Geopark. 2024. Saimaan alue sai jatkoa UNESCOn statukselle. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://saimaageopark.fi/saimaan-alue-sai-jatkoa-unescon-statukselle/
UNESCO. 2025a. UNESCO Global Geoparks. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about
UNESCO. 2025b. Fundamental features. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about
UNESCO. 2025c. Visitor Centres in UNESCO designated sites. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://www.unesco.org/en/articles/visitor-centres-unesco-designated-sites
