Geopuistojen ja kansallispuistojen eroista ja yhtäläisyyksistä

Suomen luonto ja siihen liittyvät palvelut ovat maamme vahvimpia matkailuvaltteja. Kohdetasolla luontomatkailumme ehdottomia huippuja ovat 41 kansallispuistoamme, jotka esittelevät suomalaista luontoa kaikessa monimuotoisuudessaan (Visit Finland 2023; Metsähallitus 2023a).

Kansallispuistojemme historia ulottuu vuoteen 1938, jolloin perustettiin Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot (Metsähallitus 2023b). Nyt, 85 vuotta myöhemmin, kansallispuistojemme rinnalla on alkanut vahvistua toinen kestävän matkailun näkökulmasta kiinnostava konsepti, UNESCO Global Geopark -alueet, joita Suomessa on tällä hetkellä neljä. Koska konsepti on vielä uusi, on kiinnostavaa havainnoida, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä siitä löytyy verrattuna kansallispuistoihin.

[Alt-teksti: aukea suo, jossa pitkospuut ja niillä kolmen miehen sekä koiran seurue.] — Kuva 1. Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark on yksi Suomen neljästä UGG-alueesta. (Kuva: Terttu Hermansson)

Yhteyksiä ja eroja kansallispuistoihin

Ensimmäiset kansallispuistot niin maailmalla kuin myös Suomessa perustettiin ensisijaisesti luonnonsuojelutarkoituksiin, mutta nykyisin alueet ovat kehittyneet monimuotoisiksi suojelun ja matkailun kohteiksi, joilla erilaiset käyttötarkoitukset kulkevat rinta rinnan. Vaikka geopuisto-konseptiin ei suoraan liity suojelusäännöksiä, on UGG-alueilla paljon yksittäisiä suojelukohteita – myös kansallispuistoja. Geopuistot ovat usein alueeltaan kansallispuistoja suurempia ja sisältävät enemmän asuttua kulttuuriympäristöä kuin kansallispuistot.

Tämän lisäksi geopuistot ja kansallispuistot eroavat toisistaan myös toimintaekosysteemiltään. UNESCO edellyttää, että kaikilta UGG-alueilta on löydyttävä oma hallintoyksikkö ja sen kanssa vuorovaikutuksessa toimiva, muiden UGG-alueiden kanssa verkostoinut yhteistyötoimijoiden joukko (UNESCO 2023). Matkailun näkökulmasta tämä ero on kiinnostava, koska se lisää oleellisesti alueiden kansainvälistä verkostoitumista.

[Alt-teksti: suuri järvenselkä, jossa niemiä ja lahtia sekä pitkä rakennettu tie.] — Kuva 2. Saimaa Geopark kokoaa yhteen Saimaan upeat luontokohteet, ihastuttavat retkeilyreitit sekä historialliset kulttuurikohteet. (Kuva: Saimaa Geopark)

Ajankohtaisia matkailun kehittämisen teemoja

Sekä kansallispuistoissa että geopuistoissa kehitetään aktiivisesti kestävää matkailua, mutta vain geopark-alueilla myös yksittäisen alueen hallintoyksikkö on tässä aktiivisessa roolissa. Kaikilla Suomen geopark-alueilla on ollut UNESCOn periaatteiden mukaisesti keskeisessä roolissa kestävän matkailun kehittäminen.

[Alt-teksti: kaksi pyöräilijää metsäisessä maastossa, korkeiden puiden keskellä kulkevalla pyörätiellä.] — Kuva 3. Rokua Geopark sopii hyvin myös pyörämatkailijan matkakohteeksi. (Kuva: Rokua Geopark)

Aktiveettitarjonnan osalta kenties näkyvin yhteinen teema on ollut pyörämatkailun kehittäminen, jota on viimeisen viime vuosien aikana tehty hankemuotoisesti kolmessa geopuistossamme (Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö 2023; LAB 2023a; Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark 2023). Muita geopuistojemme yhteisiä matkailun kehittämisen aiheita ovat olleet muun muassa kulttuuriperintöön liittyvien tarinoiden esille nostaminen (LAB 2023b; Rokua Geopark 2023) sekä ruokamatkailun kehittäminen, jota tällä hetkellä työstetään näkyvimmin Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin alueella (Satafood Kehittämisyhdistys 2023).

Yhteistä kaikille näille teemoille on, että niissä korostuvat vastuullisuuden näkökulma sekä luonnonympäristöstä nousevat tarinat. Kansainvälisen matkailun näkökulmasta nämä ovat juuri sellaisia teemoja, joiden tällä hetkellä on todettu kiinnostavan Suomesta kiinnostuneita matkailijoita (Visit Finland 2022).

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2022). Hankkeessa ovat LAB-ammattikorkeakoulun lisäksi mukana kaikki Suomen viisi geopuistoa.

Lähteet

Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö. 2023. Hanketoiminta. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://ekvas.fi/ekvas/hanketoiminta/

LAB. 2022. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hankesuunnitelma. Viitattu 13.9.2023. Julkaisematon lähde.

LAB. 2023a. Pyörämatkailijan Päijät-Häme. Hanke. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame

LAB. 2023b. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi. Hanke. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinto-elavaksi

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark. 2023. Geopark pyörämatkailun maailmankartalle -hanke. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://lhgeopark.fi/geopark/hankkeet/

Metsähallitus. 2023a. Kansallispuistot. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://www.luontoon.fi/kansallispuistot

Metsähallitus. 2023b. Kansallispuistojemme historiaa. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://www.luontoon.fi/kansallispuistojemmehistoriaa

Rokua Geopark. 2023. Hankkeet. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://www.rokuageopark.fi/fi/humanpolis/hankkeet#kiehtovat-tarinat-rokua-geopark-alueen-vetovoimatekijoiksi

Satafood Kehittämisyhdistys. 2023. Geofood. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://www.satafood.net/hankkeet/geofood/

UNESCO. 2023. UNESCO Global Geoparks. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about

Visit Finland. 2022. kansainvälisen matkailun tulevaisuuden trendit 2022. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/4b0225/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2021/kansainvalisen-matkailun-tulevaisuuden-trendit-2022-visit-finland.pdf

Visit Finland. 2023. Luontomatkailu. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/tuotekehitysteemat/luontomatkailu