Tekoäly on jo täällä – mitä se tarkoittaa?

Tekoälyn on peloteltu vievän työpaikat. Monilla aloilla työ voi muuttua, mutta työpaikkojen kokonaismäärän uskotaan kasvavan automatisaation ja tuottavuuden kasvun seurauksena. Timo Kupsa (2023) kertoi Tekoäly tutuksi -hankkeen järjestämässä webinaarissa ”Tekoälysovellukset ja niiden strateginen hyödyntäminen”, että McKinsey Global Instituten tutkimuksen mukaan 30 % työajasta pystytään korvaamaan tekoälyllä, joten tekoäly täytyy ottaa käyttöön yrityksissä, jotta ei jäädä jälkeen kilpailijoista (2019, 5). Linkki Tekoäly tutuksi -hankkeen verkkosivuille.

Kupsa kuitenkin muistutti, että esimerkiksi koodareita tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, vaikka tekoäly osaa jo tehdä koodia. Tekoäly voidaan ottaa apuun koodin tekemisessä, mutta ihmisten täytyy ymmärtää koodausta, jotta saadaan haluttu lopputulos. Tekoäly voi myös ratkaista työntekijäpulaa esimerkiksi sairaaloissa. Lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden kuljetukseen suunnitellut tekoälyä hyödyntävät robotit voivat itsenäisesti liikkua sairaalan käytävillä ja hisseissä sillä aikaa, kun hoitajat tekevät hoitotyötä. (Kupsa 2023.)

Tekoälyn tekemä henkilö, jonka ympärillä ja päällä on tietokonenäytölle tehtyä koodia.
Kuva 1. Mitä minun pitää tietää tekoälystä. (geralt 2017)

Tekoäly on tärkeä kansalaistaito

Teemu Roosin mukaan kaikkien täytyisi tietää perusperiaatteet tekoälystä. Jos ymmärtää tekoälyyn perustuvien tuotteiden ja palvelujen toimintaperiaatteet, mahdollisuudet ja rajoitteet, palveluista ja tuotteista hyötyy paljon enemmän ja osaa välttää haitallisia vaikutuksia. Tekoäly tuo myös taloudellisia mahdollisuuksia eri toimialoille. Tarvitaan vain innovaatioita ja ideoita, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää. Tekoälyä voidaan hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa, sillä sen avulla voidaan systemaattisesti kerätä ja analysoida tietoa ja esittää sitä tavalla, joka tukee päätöksentekoa. (Roos 2022, 111.) Laura Ruotsalainen on tuonut esiin, että tekoälyn avulla voidaan edistää kestävän kehityksen ympäristötavoitteita. Tämä tapahtuu esimerkiksi mallintamalla monimutkaisia systeemejä ja kokeilemalla virtuaalisesti erilaisia ratkaisukeinoja sotkematta luonnon tilaa. (Ruotsalainen 2022, 138.)

Robotin käsi, jonka päältä lähtee AI-pilvi.
Kuva 2. Tekoälyavusteiset robotit ovat käytössä. (tungnguyen0905 2022)

Missä tekoälyä jo hyödynnetään

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan yleisimmin käytettyjä tekoälyteknologioita ovat teknologiat, joilla automatisoidaan työprosesseja tai avustetaan päätöksenteossa. Esimerkki tästä on tekoälyä käyttävä ohjelmistorobotiikka, jota käyttää 9 % yrityksistä. Toimialojen välillä on kuitenkin suuria eroja tekoälyteknologioiden käytössä. Informaation ja viestinnän toimiala on selvästi monipuolisin tekoälyteknologian käyttäjä. Yleisimmin tekoälyä hyödynnetään markkinoinnissa ja myynnissä, seuraavaksi eniten tuotantoprosessissa, tietoturvallisuudessa, yrityshallinnon prosesseissa ja yrityksen johtamisen apuna. (SVT 2021.)

Yleisin tapa hankkia tekoälyohjelma tai -järjestelmä on ostaa käyttövalmis kaupallinen ohjelma tai järjestelmä (53 %). Toiseksi yleisin tapa on ostaa ohjelma tai järjestelmä, jota yrityksen oma henkilöstö muokkaa (39 %). Noin 33 % ostaa kehittämisen tai muokkaamisen ulkopuoliselta, ja 27 prosenttia tekoälyteknologioita käyttävistä yrityksistä kehittää itse yrityksen tekoälyohjelmat. (SVT 2021.) Timo Kupsa painotti Tekoäly tutuksi -hankkeen webinaarissa, että yrityksessä pitäisi olla jonkinlaista tekoälytietämystä aina, kun tekoälyratkaisuja otetaan käyttöön. Täytyy myös järjestää koulutusta koko henkilökunnalle, joka on tekemisissä tekoälyratkaisujen kanssa, jotta henkilökunta tietää, miksi ja minkälaista teknologiaa otetaan käyttöön. (Kupsa 2023.)

Kirjoittaja 

Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä hankkeissa Tekoäly tutuksi ja KoKo – Kohti Koulutusta.

Lähteet

geralt. 2020. Tekoäly, robotti, Ai, ohjelmointi. Pixabay CC0. Viitattu 18.8.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/teko%C3%A4ly-robotti-ai-ohjelmointi-2167835/

Kupsa, T. 2023. Tekoälysovellukset ja niiden strateginen hyödyntäminen. Esitys Tekoäly tutuksi -hankkeen webinaarissa 16.8.2023.

McKinsey Global Institute. 2019. The future of work in America. Viitattu 14.9.2023. https://www.mckinsey.com/~/media/mckinsey/featured%20insights/future%20of%20organizations/the%20future%20of%20work%20in%20america%20people%20and%20places%20today%20and%20tomorrow/the-future-of-work-in-america-full-report.ashx

Roos, T. 2022. Tekoälystä ymmärrettävää. Tekoälyratkaisut tänään ja tulevaisuudessa. Helsinki: Eduskunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2022. 109–111. Viitattu 18.8.2023. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2022.pdf

Ruotsalainen, L. 2022. Tekoäly kestävän kehityksen ympäristönäkökulmasta. Tekoälyratkaisut tänään ja tulevaisuudessa. Helsinki: Eduskunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2022. 138. Viitattu 18.8.2023. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2022.pdf

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2021. Tietotekniikan käyttö yrityksissä. 6. Tekoäly.
ISSN=1797-2957. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 18.8.2023.
Saatavissa http://www.stat.fi/til/icte/2021/icte_2021_2021-12-03_kat_006_fi.html

tungnguyen0905. 2022. Ai, tekoäly, scifi. Pixabay CC0. Viitattu 18.8.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-teko%C3%A4ly-scifi-tekniikkaa-7111802/

Linkit

Linkki 1. LAB. 2021. Tekoäly tutuksi. Viitattu 18.8.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi