Geopuistot ovat yhtenäisiä maantieteellisiä alueita, jotka sisältävät kansainvälisesti arvokasta geologista perintöä. Geopark-toiminnan keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat alueen luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen sekä kestävän kehityksen mukaisen elinkeinotoiminnan harjoittaminen (LAB 2022). Geopuistot kertovat paikallista tarinaa, joka ulottuu tuhansien vuosien taa.
Suomessa geopuistoja on viisi, joista neljällä on Unesco Global Geopark -status. Status myönnetään ainoastaan ainutlaatuisille geologisille kohteille, joita maailmanlaajuisesti on tällä hetkellä 177. Salpausselkä Geopark sai virallisen statuksensa vuonna 2022.
Kolmen maakunnan alueella sijaitseva Lauhanvuori–Hämeenkangas nimettiin Unescon geoparkiksi eli geologisesti arvokkaaksi alueeksi vuonna 2020. Luontokohde sijaitsee Porin, Seinäjoen ja Tampereen välille muodostuvassa kolmiossa.
Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan alueella sijaitsevan Lauhanvuori-Hämeenkankaan Geoparkin ainutlaatuisuus on kehittyminen muinaisesta vuoristoseudusta laakeaksi suomaaksi. Muistoja liki kahden miljardin vuoden takaisesta vuoristosta voi yhä lukea alueen kivistä, kallioista ja maaperästä (Vuollet 2023).
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin lisäksi Suomessa on Kraatterijärven, Rokuan, Saimaan ja Salpausselän geoparkit. Jokaisella on oma, ainutlaatuinen historiansa ja geologiansa.
![[Alt-teksti: erähenkistä aarniometsää, vanhoja puita ja kivikkoa puiden keskellä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/08/530_2023_Geopuistot-tarjoavat-kestavia-luontokokemuksia_1-1024x637.jpg)
Yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa luontoa kunnioittaen
Kestävää matkailua arvioidaan kolmella eri kriteerillä. Näitä ovat ekologinen kestävyys, sosio-kulttuurinen kestävyys sekä taloudellinen kestävyys (Visit Finland 2018).
Monet kriteereiden kohdat ovat luonnollinen osa geoparkien arkea. Esimerkeiksi käyvät vaikka sosiokulttuurisen kestävyyden osalta paikallisen kulttuuriperinnön vaaliminen, elinvoimaisuuteen vaikuttaminen sekä se että matkailuelinkeino ei aiheuta toimillaan kulttuuriperinnön häviämistä. Ekologinen kestävyys on esimerkiksi sitä, että Lauhanvuori-Hämeenkankaan kohteissa luonnon kulumista retkeilyreiteillä mitataan siihen kehitetyn laitteiston avulla.
![[Alt-teksti: vuolaasti virtaava puro rinteiden keskellä metsämaisemassa, puron ylle on kaatunut vanhoja puita ja puron suurien kivien pinta on sammaleen peitossa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/08/530_2023_Geopuistot-tarjoavat-kestavia-luontokokemuksia_2-1024x658.jpg)
LAB-ammattikorkeakoulussa on meneillään Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke yhteistyössä kaikkien Suomen geoparkien kanssa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa geomatkailun veto- ja pitovoimaa uutena, vastuullisen matkailijan intresseihin sopivana matkailun muotona sekä tarjota kestävästä matkailusta kiinnostuneille yrityksille ja matkailun kehittäjille työkaluja, jotka auttavat parantamaan toiminnan laatua, näkyvyyttä ja kustannustehokkuutta (LAB 2022).
Kirjoittaja
Harri Sarjanoja työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa, jonka rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Lähteet
LAB. 2022. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hankesuunnitelma.
Visit Finland. 2023. Kestävän matkailun periaatteet. Viitattu 4.7.2023. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/vastuullinen-matkailu/kestavan-matkailun-periaatteet
Vuollet, A-M. 2023. Kaksi miljardia vuotta vanhasta vuoristosta suomalaiseksi suoksi – Geopark-status nostaa Lauhanvuori–Hämeenkankaan palvelutasoa. Yle.fi. Viitattu 4.7.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20038167
