Hallituksen esitys vanhuspalvelulaiksi (HE 231/2021) uhkaa kotihoitoa ja jatkuvaa hoivaa

Hallituksen vanhuspalvelulakiesityksen tavoitteena on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua, kehittää palvelujärjestelmää ja tehostaa vanhuspalvelujen johtamista (HE 231/2021).

Esityksen mukaisen lain todennäköiset vaikutukset ovat päinvastaiset. Uusi ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus edellyttää 4400 uutta hoitajaa vuoden 2018 mitoitukseen verrattuna. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstöstä 85 % on lähihoitajia ja noin 10 % sairaanhoitajia. Loput esimiehiä sekä avustavaa henkilöstöä. (HE 231/2021.) Lähihoitajista eläköityy aikavälillä 2019−2028 kolmannes ja sairaanhoitajista neljännes (Mäntylä 2019). Lisäksi alan koulutus ei kiinnosta nuoria (Rantavuori 2020).

Lakiuudistus johtaa siihen, että tehostetun palveluasumisen hoitopaikat vähenevät ja entistä huonokuntoisempia asiakkaita hoidetaan kotihoidossa, jossa ei ole lakisääteistä henkilöstömitoitusta. Huonokuntoiset asiakkaat nostavat kotihoidon käyntimääriä, jolloin kustannus nousee usein ympärivuorokautisen hoidon päivähintaa korkeammaksi. Siirtymä tehostettuun palveluasumiseen ei ole mahdollista tilanteessa, jossa yksikköjä joudutaan epärealistisen korkeasta henkilöstömitoituksesta johtuen ajamaan alas.

Lakiesityksessä kotihoidon palvelujen ”mitoituksen” lähtökohtana on palvelutarpeen arviointiin perustuva juridisesti sitova palvelusuunnitelma. Kotihoidon henkilöstövajeen kasvaessa ja asiakkaitten toimintakyvyn heiketessä ei ole realistista, että palvelusuunnitelman ”palvelulupaus” vastaisi kaikissa tapauksissa todellista palvelutarvetta. Tämä tulee heikentämään kotihoidon laatua.

Esitys sivuuttaa tuiki tärkeän arkikuntoutuksen

Lakiesityksen iso epäkohta on, että se ei huomioi millään tavalla kustannusten kasvun hillitsemisen kannalta palveluketjun oleellisinta osa-aluetta.

Lakiesitys fokusoi kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon sivuuttaen ehkäisevien yksiköiden roolin, suomalaisten pienyritysten kehittämät modernit työvälineet ja arkikuntoutuksen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeen ja kustannusten kasvun hillitsemisessä. Ikä- ja seniorineuvoloille sekä asiakas- ja palveluohjaukselle tulisi säätää velvoite ratkaista ehkäisevän tuen kohdentamisen ongelma. Ongelmaa ei ratkaista ilman toimintakyvyn itsearviointimenetelmiä, hyvinvointiteknologiaa ja vaikuttavaa arkikuntoutusta.

Kuva 1. Etulinjan yksiköt ovat ratkaisevassa asemassa muistisairauksien ehkäisemisessä. Valtaosa tehostetun palveluasumisen asiakkaista on muistisairaita. (geralt 2018)

Itsearvioinnin sijaan lakiesitys kuormittaa hoitajia vanhentuneen ja raskaan haastatteluun perustuvan RAI-menetelmän kansallisella käyttöönotolla. Jotta RAI-menetelmä toisi todellista hyötyä, sitä tulisi käyttää riittävän usein. RAI-toimintakykyarvio vie hoitajalta jopa 40 minuuttia työaikaa (HE 231/2021).

Lakiesityksessä todetaan harhaanjohtavasti, ettei hyvinvointiteknologian hyödyistä ole riittävää näyttöä ja että uuden teknologian käyttöönottovaiheessa kustannukset voivat olla suuria (HE 231/2021). Hyvinvointiteknologian hyödyt voidaan todeta kustannuksiltaan minimaalisissa hyvin rajatuissa ketterissä kokeiluissa, joihin lain tulisi vahvasti ohjata.

Kirjoittaja

Niko Lankinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa johtavana asiantuntijana hyvinvoinnin palveluinnovaatioissa.

Lähteet

HE 231/2021. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 231/2021). [Viitattu 16.1.2022]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_231+2021.pdf

Mäntylä, J. 2019. Synkkä ennuste: Joka kolmas opettaja ja lähihoitaja jää kymmenen vuoden kuluessa eläkkeelle – “Riittääkö työvoimaa peruspalveluihin?” Yle. [Viitattu 16.1.2022]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10587892

Rantavuori, L. 2020. Hoitajaopintojen hakijamäärät laskevat tuhansilla, kun ala polkee kriisistä toiseen – myös koulutuksen maine on kärsinyt.Yle. [Viitattu 16.1.2022]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11195636

Kuvat

Kuva 1. geralt. 2018. Altmann, Gert. Dementia, Alzheimer. Pixabay. [Viitattu 16.1.2022]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/dementia-alzheimerin-vanha-palapeli-3268560/