Hankintatoimi on merkittävä osa yrityksen toimintaa, hankintojen muodostaessa liikevaihtoon suhteutettuna jopa 80 prosenttia yrityksien kaikista kustannuksista, kun tarkastellaan yrityksen suoria ja epäsuoria hankintoja (Dittrich ym. 2020). Hankintojen hallinnoidessa näin suurta osaa yrityksen taloudellisista resursseista tulisi sen toimintaa optimoida parhaan mahdollisen suorituskyvyn saavuttamiseksi.
Yritykset ovat kokeneet suuria haasteita markkinahäiriöiden vuoksi. COVID-pandemia ja Ukrainan konflikti ovat aiheuttaneet merkittävää kustannusten nousua ja vaikeuttaneet tuotteiden saatavuutta (Millar 2022). Jotta yritysten olisi mahdollista menestyä epävarmassa markkinatilanteessa, tulisi niiden kyetä optimoimaan hankintojaan hallinnoimaan riskejä toimitusketjuissa ja syventämään toimittajayhteistyötä, unohtamatta kuitenkaan hankinnan ydintoimintoihin kuuluvaa kustannustenhallintaa (Sheinfeld & Forman 2022).
Hankintatoimen johtaminen strategisten tavoitteiden tukena
Hankintatoimen johtaminen voidaan määritellä yrityksen ulkoisten prosessien johtamiseksi tavalla, joka tukee yrityksen liiketoimintaa ja sen strategisia tavoitteita (van Weele 2014, 55). Hankintojen johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen (kuva 1).
![[Alt-teksti: Kaavakuva, joka esittää hankintojen johtamisen osa-alueita, joita ova lisäarvon tuottaminen, kustannukset ja riskit.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/05/267_2022_Hankintatoimen-merkitys-yrityksissa-1-1024x744.png)
Hankintojen johtamisen ensimmäinen osa-alue pitää sisällään lisäarvon tuottamisen. Hankinnat voivat tuottaa lisäarvoa esimerkiksi syventämällä toimittajayhteistyötä, ja näin mahdollisesti saada käyttöön uusia innovaatioita ja valmistusmenetelmiä, joita voi hyödyntää tuotteiden suunnittelutyössä. Lisäarvoa voidaan saada myös tuotteiden hinnoittelun ja saatavuuden kautta, tehokkaiden hankintakanavien mahdollistaessa edullisen kustannustason ja nopeat toimitukset. (van Weele 2014, 55.)
Hankintatoimen johtamisella pyritään myös hallinnoimaan kustannustasoa. Kustannusten hallintaa voidaan suorittaa esimerkiksi kilpailutusten ja tuotteiden standardisoinnin avulla (van Weele 2014, 55).
Kustannuksia hallitaan usein laajentamalla hankintakanavia globaalille tasolle. Kun hankintoja tarkastellaan globaalilla tasolla, yksikkökustannusten sijasta tulisi arvioida hankintojen kokonaiskustannuksia. Kokonaiskustannukset sisältävät tuotteiden tullaus- ja logistiikkakustannukset, jotka voivat nostaa tuotteiden kokonaiskustannuksia merkittävästi (Avittathur & Ghosh 2020, 38–39.)
Kolmas hankintatoimen johtamisen osa-alue on riskien hallinta. Riskejä hankinnoissa voivat aiheuttaa riippuvuus yksittäisistä toimittajista, äkilliset muutokset toimitusketjuissa tai tuotteiden hinnoittelussa (van Weele 2014, 55). Muita riskejä hankinnoissa voivat olla esimerkiksi puutteet yrityksen hankintaprosessissa tai epäselvyydet johtamisessa ja päätöksenteossa (Russil 2016, 13–14).
Hankintatoimen aktiivinen kehittäminen tuottaa yritykselle niin kustannussäästöjä kuin strategista kilpailuetuakin. Toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin voidaan reagoida nopeammin niissä yrityksissä, joissa hankintatoimi on keskeinen osa yrityksen johtamista. (Ruoti 2022.)
Kirjoittajat
Rami Ruoti valmistuu syksyllä 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden alan (YAMK) uudistava johtaminen -koulutuksesta.
Kristiina Brusila-Meltovaara toimii johtamisen yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Avittathur, B.& Ghosh, D. 2020. Exellence in supply chain management. Milton: Taylor& Francis Group.
Dittrich, J., Julka, R., Mercker, B.& Riedstra, P. 2020. The role of spend analytics in the next normal. McKinsey. Viitattu 30.4.2022. Saatavissa https://www.mckinsey.com/business-functions/operations/our-insights/the-role-of-spend-analytics-in-the-next-normal
Millar, M. 2022. How the Ukraine crisis is disrupting global supply chains. Brink. Viitattu 3.4.2022. Saatavissa https://www.brinknews.com/how-the-ukraine-crisis-is-disrupting-global-supply-chains/
Ruoti, R. 2022. Hankintatoimen kehittäminen: Case Yritys X. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037023
Russil, R. 2016. A short guide to procurement risk. Farnham: Routledge.
Sheinfeld, R., Forman, A. 2022. How to succeed in procurement in 2022. Bain & Company. Viitattu 3.4.2022. Saatavissa https://www.bain.com/insights/how-to-succeed-in-procurement-in-2022/
van Weele, A. 2014. Purchasing and supply chain management: analysis, strategy, planning and practise. 6th edition. Andover: Cengage Learning.
