Harjoitteluohjauksella suuri merkitys sosionomiopiskelijoille

Opiskelijoiden ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu laajalti käytännön harjoittelua. Sosionomikoulutuksessa se on 45 opintopistettä ja se jakaantuu neljään eri harjoittelukokonaisuuteen. Harjoittelupaikan valinta voi vaikuttaa monella tapaa urakehityksessä. Yksi merkittävä tekijä harjoittelun onnistumisen kannalta on onnistunut ohjaus, ja se luo myös työn vetovoimaisuutta.

Toiveita perehdytykseen

LAB-ammattikorkeakoulussa ensimmäiseen harjoitteluun lähtevien ajatuksia perehdytyksestä saatiin 19 opiskelijalta kyselyn avulla. Perehdytyksessä toivottiin käytävän läpi kaikki oleelliset asiat ja toivottiin myös, että annetaan mahdollisuus kysymyksille. Tärkeimpien tietojen tulisi löytyä kirjallisesti opiskelijoille myös jostakin myöhemmin, jotta ne voi käydä tarkistamassa jälkikäteen. Perehdytykseltä toivottiin kärsivällisyyttä ja selkeyttä. Turvallisessa ilmapiirissä uskaltaa helpommin kysyä. Perustellen asiat muistetaan myös paremmin.

Käytänteistä toivottiin tietoa työajoista ja kirjaamisesta. Opiskelijaa kiinnostaa myös, miten harjoittelu etenee ja mitä siihen kuuluu. Toki etenemistä määrittelevät opiskelijan harjoittelukohtaiset tavoitteet, mutta kokonaisuutta on hyvä rakentaa tavoitteita silmällä pitäen. Perehdytykseltä toivottiin myös osallistavaa otetta, jotta on helpompi sisäistää asioita.

Odotuksia työelämäohjaajalle

Työelämäohjaajalta odotetaan näkökulmia työn tekemiseen ja hiljaisen tiedon jakamista. Häneltä odotetaan kannustavaa ja innostavaa lähestymistapaa. Toivotaan, että työelämäohjaaja suhtautuu harjoittelijoihin kärsivällisesti, ymmärtäen, että he kaipaavat tukea ja ohjausta jopa niin sanotusti itsestään selvissä asioissa. Tämä on erittäin tärkeä toive opiskelijalta! Opiskelijat ovat vasta oppimassa, ja heillä on oikeus ohjaukseen.

Vastauksissa nousi esille erityisesti sosionomin näkökulman ymmärtäminen ja sen käsittäminen,  miten työnkuva eroaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajasta. Varhaiskasvatuksen kentältä toivotaan paljon kasvatukseen ja lasten kanssa toimimiseen liittyviä asioita, joita on hyvä ottaa huomioon käytännössä.

Odotuksena tuotiin esille, että työelämäohjaaja osaisi tuoda realistisesti esille, millaista työ on kentällä toimiessa ja toivottiin osallistamista opiskelijaa kaikkeen mahdolliseen toimintaan. Ohjaajalta toivotaan myös, että hän antaa tilaa opiskelijalle etsiä omia toimintatapoja.

Haluan saada paljon tukea ja sitä, että voi tuntea epävarmuutta.

Erittäin hyvä näkökulma oli toive palautteesta ja neuvoista ennen arviointeja, jotta voi kehittää itseään. Odotetaan luottamusta siihen, että opiskelijan toiminta kehittyy ajan kanssa ja alkuun voi jännitys aiheuttaa ehkä yli- tai alisuorittamista, jolloin tarvitsee suoraa ja rehellistä palautetta ja rohkaisua.

Toiveita opettajalle ohjaukseen

Ennen kaikkea opettajan toivotaan olevan harjoittelun aikana saavutettavissa tarvittaessa. Kun ongelmatilanne tulee vastaan, on tärkeää saada yhteys ja neuvoja etenemiseen. Myös opettajalta toivotaan opiskelijan tukemista ja kannustamista. Opettajan tulisi olla helposti lähestyttävä. Kysymysten avulla voi auttaa oppimaan. Opettajan näkökulmasta rooli on erityisesti ohjaava, mutta haastavammissa tilanteissa rooli vahvistuu.

Harjoitteluohjauksen käytänteitä kehitetään HAVUJA-hankkeessa (LAB 2024) yhteistyössä Saimaan ammattiopiston ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa. Hankkeessa on hienosti avattu vuoropuhelua koulutusten ja hyvinvointialueen välille. Käyty dialogi on erittäin antoisaa, meillä on paljon opittavaa toinen toisiltamme – koulutuksen ja työelämän, joiden tulisi kulkea käsi kädessä.

Lähteet

LAB. 2024. HAVUJA – Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/havuja-veto-ja-pitovoimaa-hyvinvointialalle

MR-PANDA. 2018. Wouters, D. Taitoja, osaamista, tietää, menestys. Pixabay. Viitattu 4.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/taitoja-osaamista-tiet%C3%A4%C3%A4-menestys-3260624/