Hengityskone anestesiahoitajan keskeisenä työvälineenä

Respiraattori eli hengityskone on oleellinen osa leikkauspotilaan hoitoa, sillä sen avulla huolehditaan potilaan hengityksen ja verenkierron säilymisestä (Tohmo 2019; Varpula 2020).  Hengityskonetta käyttää ja valvoo leikkauksen aikana anestesiasairaanhoitaja anestesialääkärin ohjeiden mukaisesti. Osaamisen tukemiseksi laadittiin LAB-ammattikorkeakoulun kehittämisprojektina helposti ymmärrettävä, kuvallinen ohje helpottamaan erityisesti perehtyvien hoitajien oppimisprosessia Turun yliopistollisen keskussairaalan Safir-järjestelmään.

Kuva 1. Hengityskone kuuluu anestesiahoitajan tärkeisiin työvälineisiin. (IADE-Michoko 2016)

Osaaminen vaihtelee työympäristön ja työvuosien mukaan

Anestesiasairaanhoitajan osaamisen tulee olla hyvin laajaa sisältäen potilaan fysiologian ja anatomian tuntemuksen. Myös erilaisia laitteita ja monitoreita täytyy osata käyttää ja tulkita (Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry 2022). Anestesiahoitotyö on sairaanhoidon erikoisala, johon perehtyminen on suhteellisen pitkää ja sisältää monia osa-alueita. Hoitajien hengityskoneen käytön osaaminen ja ymmärtäminen vaihtelee hyvin paljon työkokemuksen ja työyksikön mukaan.

Mitä vaativammasta anestesiasta ja toimenpiteestä on kyse, sitä syvempää osaamisen tulee olla. Potilaan anestesia- ja respiraattorihoito perustuu pitkälti ennakointiin, koska jo syntyneiden virheiden korjaaminen on aina haasteellista.

Koneen säädöt ja moodit tutuiksi

Hengityskone on puolisuljettu järjestelmä sisältäen paljon erilaisia säätöparametreja ja moodeja, joiden avulla ventiloidaan potilasta ja tuetaan hänen sopeutumistaan respiraattorihoitoon. Yleisimmin leikkaussalissa käytetään PCV-VG moodia, joka tarkoittaa painekontrolloitua konehengitystä volyymivarmistuksella. Tällöin kone syöttää potilaan keuhkoihin säädetyn kertavolyymin (ml) säädetyn frekvenssin (krt/min) mukaisesti huomioiden syntyneen huippuhengitystiepaineen eli pPeak:n.

Moodeja on kuitenkin olemassa erilaisia, joilla voidaan esimerkiksi nopeuttaa potilaan heräämistä ja näin anestesian kannalta edesauttaa saliajan optimoimista (Ahlmen-Laiho ym. 2021; Niemi-Murola & Ahlmen-Laiho 2021).

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa käytössä oleva Safir on tietokoneohjelma, johon voidaan varastoida ja linkittää tietoa, mutta se toimii myös viestintäkanavana. Se avautuu automaattisesti jokaisen leikkaussalin työpisteelle, ja osaston koordinaatioyksiköstä voidaan lähettää siihen ajankohtaisia asioita jokaisen nähtäväksi reaaliajassa. Safir sisältää paljon ajankohtaista tietoa eri toimenpiteistä puhelinnumeroihin, joten hengityskoneohje koettiin tarpeelliseksi.

Lisää koulutusta hoitajien osaamista edistämään

Laaditun respiraattoriohjeen luotettavuuden arvioi anestesiologi. Ohjetta laadittaessa hyödynnettiin myös muiden anestesiologien asiantuntemusta, ja heille esitettiin useita selventäviä kysymyksiä tiedon omaksumisen tueksi.

Projektin edetessä myös testattiin erilaisten säätöjen vaikutusta tekokeuhkoilla. Tämä konkretisoi teoriaa huomattavasti, kun näki erilaisten säätöjen vaikutuksen realistisesti, mutta turvallisesti. Tästä syntyikin idea anestesiologien järjestämistä koulutuksista hoitohenkilökunnalle. Näihin koulutuksiin tullaan palaamaan koronatilanteen helpottaessa. Tavoitteena on järjestää kyseisiä koulutuksia vuosittain.

Kirjoittajat 

Eveliina Salmi ja Miia Lindström työskentelevät sairaanhoitajina Turun yliopistollisen keskussairaalan leikkausosastolla. He opiskelivat LAB-ammattikorkeakoulun anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.

Sari Nieminen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja on opettajana anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.

Lähteet

Ahlmen-Laiho, U.; Häggblom, T. & Tunturi, P. 2021. Ventilaatiomuodot. Anestesiakäsikirja. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa rajoitetusti https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/aop00344/search/ventilaatio?db=1365

IADE-Michoko. 2016. Happi, ilmaa. Pixabay. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/happi-ilmaa-l%c3%a4%c3%a4ketieteellinen-1763832/

Niemi-Murola, L. & Ahlmen-Laiho, U. 2021. Hengityskonehoito leikkaussalissa. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa rajoitetusti https://www-oppiportti-fi.ezproxy.saimia.fi/op/atd00208/do?p_haku=ventilaattori#q=ventilaattori

Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. 2022. Osaamisvaatimukset. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://sash.fi/julkaisut/osaamisvaatimukset/

Tohmo, H. 2019. Respiraattorit. Minkä hengitysmoodin valitsen ja miksi? Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://sash.fi/wp-content/uploads/2019/04/Anestesiakurssi-2019-hengityskonemoodi.pdf

Varpula, T. 2020. Kajoava hengityslaitehoito. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa rajoitetusti https://www-oppiportti-fi.ezproxy.saimia.fi/op/phh00134/do?p_haku=ventilaatio#q=ventilaatio