Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnallinen yrittäjyys

Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnallinen yrittäjyys ovat ilmiöinä vanhoja ja tarpeellisia, mutta tieteessä ja yhteisessä käytössä nuoria käsitteitä. Molempien tapauksessa useat tutkijat korostavat, että sekä yhteiskunnallisella yrittäjyydellä että sosiaalisilla innovaatioilla on juurensa jossakin yhteisössä ja ympäristössä, ja ne molemmat vastaavat johonkin sosiaaliseen tarpeeseen. Miten nämä käsitteet sitten eroavat toisistaan?  

Yhteiskunnallinen yritys Suomessa  

Kun puhutaan yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä tai yhteiskunnallisista yrityksistä, voidaan puhua monista asioista. Tutkimuksessa yksi kehittynyt määritelmä on, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on markkinoilla tapahtumaa yritystoimintaa, jossa sosiaalinen tarkoitus on ensisijainen (OECD 2010; Huybrects & Nicholls 2018). Suomalaisittain yksi tapa määritellä yhteiskunnallinen yritys on Yhteiskunnallinen yritys -merkin avulla, mutta tämä kattaa vain murto-osan suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä, tämän blogin kirjoitushetkellä merkki on Suomalaisen Työn Liiton (2020) mukaan 249 yrityksellä. Merkkiä voivat hakea Suomalaisen Työn Liitolta yritysmuodosta riippumatta sellaiset yritykset, joiden tarkoitus on toiminnassaan ratkoa yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia, ohjata voitot kehittämiseen tai lahjoittaen yhteiskunnalliseen hyvään ja joiden liiketoiminnassa on avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Merkin toissijaisina kriteereinä on yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen, heikossa asemassa olevien työllistyminen, työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon, innovatiivisten toiminta- ja palvelumallien soveltaminen yrityksen toimialalla. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020, 30)  

Jos yhteiskunnallisten yritysten määritelmää laajennetaan, arvioi Tykkyläinen (2019) blogissaan eri kartoituksista kooten, että Suomessa voi olla parikymmentä tuhatta yhteiskunnallista yritystä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat moninainen joukko. Esimerkiksi Yliopiston Apteekki on Helsingin yliopiston omistama yhteiskunnallinen yritys, joka ohjaa tuottonsa tutkimukseen ja koulutukseen.  

Mitä sosiaaliset innovaatiot sitten ovat? Ovatkohan jo keksityt sosiaaliset innovaatiot meille suomalaisille niin arkipäiväisiä, ettemme aina huomaa niitä? ”Innovaatiot eivät ole vain tavaroiden ja palvelujen tuotekehitykseen ja tuotantotapojen tehostamiseen liittyviä, vaan ne voivat olla myös sosiaalisia: käytäntöön vietyjä ratkaisuja, joilla edistetään yhteiskunnan jäsenten osallisuutta, toimeentuloa, terveyttä, sivistystä sekä muuta hyvinvointia”, kiteyttää presidentti Sauli Niinistö Taipaleen toimittamassa 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta -kirjan esipuheessa. Suomalaisia sosiaalisia innovaatioita ovat esimerkiksi ainutlaatuinen neuvolajärjestelmä ja äitiyspakkaus, pyykkilaiturit, maksuton kouluruokailu ja asunto-osakeyhtiömalli. (Taipale 2013)  

Sosiaaliset innovaatiot laajempi käsite kuin yhteiskunnallinen yrittäjyys  

OECD (2010) on luonut määritelmää sosiaalisista innovaatioista: sosiaaliset innovaatiot etsivät vastauksia sosiaalisiin ongelmiin, tunnistaen ja tuottaen uusia palveluita, jotka parantavat yksilöiden ja yhteisöiden elämänlaatua, tunnistaen ja toteuttaen uusia työmarkkinoihin integroitumisprosesseja, uusia taitoja, uusia työpaikkoja ja uusia osallistumisenmuotoja. Erotuksena talouden innovaatioihin nähden, sosiaaliset innovaatiot eivät taloudellisten innovaatioiden tavoin tuo käytäntöön uusia tuotantotapoja tai uusien markkinoiden hyödyntämistä vaan sosiaalisissa innovaatioissa kyse on uusien tarpeiden täyttämisestä, joita markkinat eivät täytä sillä hetkellä. Myöhemmin markkinatoimijat voivat toimia kuitenkin samoin. (OECD 2010, 186)  

Sosiaaliset innovaatiot ovat laajempi käsite kuin yhteiskunnallinen yrittäjyys (Huybrects & Nicholls 2012, Phillps et al. 2015). Siinä missä sosiaalinen innovaatio on ratkaisu, joka ei välttämättä ole sidottu yhteen yritykseen, yhteiskunnallinen yritys on markkinatoimija. Molempien ytimessä on kuitenkin sosiaalisen arvon luominen.  

KUVA1. Kirjastot ovat sosiaalinen innovaatio. Jos yhteiskunnallisen yrityksen määritelmässä ne toimivat yrityksenä markkinaehtoisesti, silloin kirjastoja ei lasketa yhteiskunnalliseksi yritykseksi.

Kirjoittaja 

Heidi Myyryläinen toimii projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa iSEE – Innovating Social Entrepreneurship education ja SEinHE – Social Entrepreneurship Competences in Higher Education – hankkeissa, joissa kehitetään yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutusta. Näissä projekteissa julkaistaan blogissa näkökulmakirjoituksia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyen ja lisäksi projektien välituloksia. Tämä blogiteksti on näkökulmakirjoitus.  

Lähteet  

Huybrechts, B. and Nicholls, A. 2012. Social Entrepreneurship: Definitions, Drivers, and Challenges. Teoksessa: Volkmann, Christine K., Tokarski, Kim Oliver ja Ernst, Kati, (toim.) Social Entrepreneurship and Social Business: An Introduction and Discussion with Case Studies. Springler Gabler. 31-48.  

Lindström, S. 2020. Näin syntyi World Wide Web – Tim Berners-Leen innovaatio on muuttanut nykyihmisen elämän kaikkia osa-alueita. Itewiki. [Viitattu 20.10.2020]. Saatavissa: https://www.itewiki.fi/blog/2020/08/nain-syntyi-world-wide-web-tim-berners-leen-innovaatio-on-muuttanut-nykyihmisen-elaman-kaikkia-osa-alueita/ 

OECD. 2010. Social Entrepreneurship and Social Innovation, in SMEs, Entrepreneurship and Innovation, OECD Publishing. [Viitattu 10.8.2020]. Saatavilla: http://dx.doi.org/10.1787/9789264080355-50-en 

Phillips W, Lee H, Ghobadian A, O’Regan N, James P. 2015. Social Innovation and Social Entrepreneurship: A Systematic Review. Group & Organization Management. Vol. 40: (3), 428-461.  

Suomalaisen Työn Liitto. 2020. Jäsenyritykset. [Viitattu 23.11.20]. Saatavilla: https://suomalainentyo.fi/tietoa-meista/jasenyritykset/#merkki/yhteiskunnallinen-yritys 

Taipale, I. (toim.) 2015. 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Itämerisäätiö. Helsinki: SKS -Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.  

Tykkyläinen, S. 2019. Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa, osa I. Vaikuttava yritys. (Blogikirjoitus) [Viitattu 20.11.2020] Saatavissa: https://vaikuttavayritys.fi/yhteiskunnalliset-yritykset-suomessa-osa-1/ 

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2020. Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:10. [Viitattu 10.8.2020]. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162094/TEM_2020_10.pdf 

Linkit 

LAB. 2020. iSEE – Innovating Social Entrepreneurship Education. [Viitattu 23.11.20]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/isee-innovating-social-entrepreneurship-education 

Kuvat 

KUVA1. PublicDomainPictures. 2012. Pixabay. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/kuvaan-muotokuva-vauva-kasvot-89193/ 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.