Luit aivan oikein. Hiiret todellakin leikkivät ruuduilla, kun aivotutkija Katri Saarikivi teetti aivosynkka-testin Tiimeistä toimeen -hankkeen webinaarissa 14.12.2022.
![[Alt-teksti: näytön sinisellä pohjalla on kymmeniä mustia pieniä kolmiomaisia kuvioita.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/12/912_2022_Hiirien-piirileikki-empatian-lahteena_1-1024x650.png)
Aivojen hyötykäyttö kannattaa
Etäkohtaamisissa ollaan siirrytty aikakauteen, jossa halutaan panostaa teknisen toimivuuden ohella myös vuorovaikutuksen laatuun. Olemme Tiimeistä toimeen -hankkeessa seuranneet ja kehittäneet etäajan opetus- ja ohjauskäytäntöjä sekä keskustelleet sen piirteistä. Vahvistaaksemme verkkokohtaamisten laatua pyysimme aivo- ja empatia -tutkijalta vinkkejä inhimillisyyden ja osallisuuden huomioimiseksi. Seuraavassa huomioita Katri Saarikiven esityksestä.
– vuorovaikutuksen laatu määrittää, mihin pystymme yhteisönä/organisaationa.
– aivoissa pitää aktivoitua ymmärtämiselle salliva koneisto eli kokoelma mekanismeja, jotka mahdollistavat yhteyden toiseen ihmiseen.
– voidaksemme kokea yhteyttä tarvitsemme toisistamme tarttumapintaa: tietoa, selityksiä ja tunnetiloja.
– empatia ja luottamus aktivoivat osittain päällekkäisiä aivoalueita, lepäävät samojen mekanismien varassa. Jos empatia aktivoituu vuorovaikutuksessa, se saattaa huomattavissa määrin lisätä keskinäistä luottamusta.
– aivo- ja liikesynkronia ovat mahdollisia, vaikka ei olla samassa tilassa. Mitä enemmän liikkuu toisen kanssa samaan tahtiin, sitä enemmän syntyy luottamusta. (Saarikivi 2022.)
Lisää laatua verkkokohtaamisiin
Miten ruudun välityksellä voidaan saada enemmän tarpeellista tietoa ihmisistä? Miten lisätä tunteiden tarttumista? Katri Saarikivi opastaa runsauttamaan vuorovaikutusta ja selventämään tunnetiloja, myös omia (Kuva 2).
![[Alt-teksti: luettelo suosituksista. Muun muassa vähemmän kahdenkeskisiä keskusteluja, enemmän kaikille tiedoksi, selitä mieluummin liikaa, käännä tunteet kovemmalle ja ole normaalia positiivisempi, koska neutraali viesti tulkitaan todennäköisemmin negatiivisena.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/12/912_2022_Hiirien-piirileikki-empatian-lahteena_2-1024x529.png)
Etätaitojen kehittäminen jatkuu
Tiimeistä toimeen -hanke (LAB 2022) jatkaa keväällä 2023 työtään etävuorovaikutuksen kehittämisen parissa. Käyttämämme, moneen taipuva simulaatiopedagogiikka on tehtyjen kokeilujen pohjalta todettu toimivaksi myös etämoodissa (Suutari 2022). Yhtä avaintaitoa, ohjattua autonomista kuuntelua, lisättynä aivotutkijan vinkeillä, harjaannutetaan muun muassa tutoropettajillamme edelleen.
Kokeiluissa hyödynnetään myös mielikuvituksen voimaa, tärkeää aivo- ja empatia -tutkimuksen mekanismia. Sen avulla simuloidaan toisten ihmisten mieliä omassa päässämme. Taito on tarpeen, kun kehitämme etäajan opiskelijanohjausosaamista opintojen eri vaiheissa.
Kirjoittaja
Elina Ruokoski on Tiimeistä toimeen -hankkeen projektipäällikkö ja TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa, Liiketoiminta-yksikössä.
Lähteet
LAB. 2022. Tiimeistä toimeen – osaamista ja osallisuutta korkeakoulutettujen etäkohtaamisiin. Hanke. Viitattu 28.12.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tiimeista-toimeen
Saarikivi, K. 2022. Kohtaamisia verkossa. Esitys Tiimeistä toimeen -hankkeen webinaarissa Inhimillisyys ja osallistamisen haasteet verkkokohtaamisissa. 14.12.2022.
Suutari, H. 2022. Simulaatio osana korkeakoulujen opetus- ja ohjaustyötä. LAB Focus. Viitattu 28.12.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/simulaatio-osana-korkeakoulujen-opetus-ja-ohjaustyota/
Wikström, V. 2022. Intersubjectivity and cooperation in synchronous computer-mediated interaction. Helsingin yliopisto. Viitattu 28.12.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/348170
