Koronaariangiografia eli sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on yksi sydänpotilaan tärkeimmistä tutkimuksista. Tutkimuksessa selvitetään sepelvaltimoiden anatomia sekä mahdollisten ahtaumien määrä, sijainti ja merkittävyys. Jos tutkimustulosten perusteella päädytään pallolaajennukseen, voidaan se tehdä yleensä samalla. (Huovinen ym. 2023). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2024 noin 17000 pallolaajennus toimenpidettä. (THL tietokantaraportti 2025). Tämä kertoo, kuinka yleiseksi ja tärkeäksi hoitotoimenpiteeksi se on muodostunut. Usein matka toimenpiteeseen alkaa päivystyksestä.
Tyypillinen oire hakeutua päivystykseen on laaja-alainen puristava rintakipu, joka voi säteillä vasempaan käsivarteen, kaulalle ja leukaan. Säteilykipua voi olla myös selässä ja vatsassa. Myös hengenahdistus, pahoinvointi, ylävatsakipu sekä yleistilan lasku ja sekavuus voivat olla oireita akuutista sepelvaltimotautikohtauksesta. Hoitajalta vaaditaan hyvää kliinistä arviointikykyä sekä nopeaa toimintaa, koska oireiden voimakkuus ei ole suhteessa sairauden vakavuuteen tai hoidon tarpeeseen. (Mäkijärvi ym. 2025). Sepelvaltimotaudin tärkeimpiä riskitekijöitä ovat verenpainetauti, diabetes, kohonnut kolesteroli, tupakointi sekä sukuhistoria. (Sydänsairaala 2017).
Päivystyksessä arvioidaan hoidon tarve ja kiireellisyys kriittisesti sairaiden tunnistamiseksi (Stenman ym. 2024). Akuuttia sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä otetaan sydänkäyrä, seurataan peruselintoimintoja, avataan suoniyhteys, otetaan laboratoriokokeet ja aloitetaan lääkitys lääkärin ohjeen mukaan. Diagnoosi tulisi tehdä 10 minuutissa (Ala-Kokko ym. 2021). Nopean toiminnan ohella hoitajan rauhallinen läsnäolo ja selkeä ohjeistus ovat keskeisiä potilaan turvallisuuden ja psyykkisen rauhoittumisen kannalta. Jos löydökset viittaavat ST-nousuinfarktiin, potilas siirtyy välittömästi koronaariangiografiaan, joka tehdään paikallispuudutuksessa yleensä rannevaltimosta. Joskus punktio voidaan tehdä myös nivusvaltimosta. Sepelvaltimot kuvataan eri suunnista, ja tarvittaessa pallolaajennus tehdään samalla (Huovinen ym. 2023).
Prosessikaavioiden rooli sepelvaltimopotilaan akuuttihoidossa
Prosessikaavion suunnittelussa yksi keskeisistä tavoitteista oli potilasturvallisuuden varmistaminen. Erehtyminen ja unohtaminen ovat inhimillisiä. Siksi hoitokaavioiden ja tarkistuslistojen käyttö on olennainen osa turvallista toimintaa. Tarkistuslistat ehkäisevät informaatiokatkoksia, varmistavat välineistön ja laitteiston toimivuuden sekä auttavat tunnistamaan huomaamatta jääneitä vaaratekijöitä. Kun tarkastuslista luetaan ääneen, varmistetaan koko hoitotiimin tilannetietoisuus ja toiminta on yhtenäistä. (Oppiportti 2023). Hyvä tarkistuslista on lyhyt, selkeä ja sisältää termejä, jotka ovat kaikille ymmärrettäviä. (Blomgren & Pauniaho 2014).
Osana kardiologisen hoitotyön täydennyskoulutusta tehtiin Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen hoitohenkilökunnalle prosessikaavio, joka kuvaa koronaariangiografiapotilaan hoitopolun päivystyksestä Sydänsairaalaan uudessa Assi sairaalassa. Tavoitteena oli parantaa ja edistää koronaariangiografiapotilaan hoitoprosessia virka-aikana sekä virka-ajan ulkopuolella. Selkeän prosessikaavion on todettu nopeuttavan potilaan hoitoon pääsyä sekä vähentävän virheiden mahdollisuutta. Lisäksi se lisää potilasturvallisuutta sekä työturvallisuutta.
Prosessikaavio toimii käytännön työkaluna ja tarkistuslistana sekä myös perehdytyksen välineenä uusille työntekijöille ja opiskelijoille. Näin varmistetaan, että hoito on näyttöön perustuvaa, ajantasaista ja potilasturvallisuus säilyy korkealla tasolla. Kanta-Hämeen uusi keskussairaala Assi valmistuu vuonna 2025, ja sen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2026. Uusi Assi-sairaala korvaa nykyisen Kanta-Hämeen keskussairaalan. Prosessikaavio tulee käyttöön uuden sairaalan avautuessa, ja alustava kerätty palaute käyttäjiltä on ollut myönteistä.
Kirjoittajat
Niina Salonen työskentelee Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä sairaanhoitajana ja osallistuu Lab-ammattikorkeakoulun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen.
Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja vastuuopettajana kardiologisen hoitotyönosaaja -koulutuksessa.
Lähteet
Ala-Kokko Tero, Alahuhta Seppo, Hyppölä Harri, Kaartinen Johanna, Savolainen Tuuli (2021) Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito. Viitattu 3.12.2025
Blomgren Karin & Pauniaho Satu-Liisa (2014).Terveydenhuollon tarkistuslistat: Potilasturvallisuuden perusteet. Duodecim Oppiportti. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/ptp00304.
Huovinen Anne, Hynynen Marja-Anneli, Karhemaa Anu, Koponen Leena, Mäkeläinen Tiina (2023). Kliininen hoitotyö. Sanoma Pro. Viitattu 3.12.2025.
Mäkijärvi Markku, Alakare Janne, Harjola Veli-Pekka, Päivä Hannu, Tuukkanen Johanna, Valli Juha (2025). Akuuttihoito-opas. Viitattu 3.12.2025.
Oppiportti (2023). Turvallinen potilassiirto (verkkokurssi). Duodecim Oppiportti. Julkaistu 7.1.2015, päivitetty 13.4.2023. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/dvk00038?q=turvallinen%20potilassiirto
Stenman Tiina, Bergström Sari, Harju Anne, Karjula Elina, Koistinen Tuula, Peltomaa Minna (2024). Akuuttihoitotyön opas. Viitattu 3.12.2025.
Sydänsairaala 2017. Sepelvaltimotauti. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://www.sydansairaala.fi/tietoa/sepelvaltimotauti/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tietokantaraportti (2025). Sepelvaltimotoimenpiteet. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://sampo.thl.fi/
