Masennus on Suomen yleisin mielenterveyshäiriö ja yksi keskeisimmistä toimintakykyä heikentävistä sairauksista. Arviolta 10 prosenttia perusterveydenhuollon potilaista on masentuneita, mutta vain osa hakee apua. Masennuksen tunnistaminen on vaativa tehtävä. (Depressio: Käypä hoito -suositus 2020.) Hoitoa ja toipumista edistävät varhainen tunnistaminen ja nopea interventio. Vain noin joka viides saa masennukseen riittävää hoitoa, mikä johtuu muun muassa hoitohenkilökunnan kouluttamattomuudesta huomata mielenterveysongelmia. (Hiltunen & Hiltunen 2018, 21–22.)
Masennustilat kestävät keskimäärin puoli vuotta, mutta joillakin ihmisillä masennus jälkioireineen voi kestää vuosien ajan (Isometsä 2017, 42–44). Uskaltautuessa hakeutua hoitoon masentunut ihminen saa kontaktin ammattilaiseen ja hoitosuhteen on mahdollista syntyä. Hoitosuhde on prosessi, jonka aikana potilas oppii ymmärtämään itseään ja sairauttaan. (Mäki 2012.)
Karvisen ja Paanasen (2021) opinnäytetyössä selvitettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hoitosuhdetta ja sen merkitystä masentuneen potilaan hoitotyössä. Tulosten mukaan hoitosuhde koostuu dialogisuudesta, kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta, ammatillisesta hoitotilanteesta ja sairaanhoitajan asiantuntijuudesta. Hoitosuhde alkaa ensikohtaamisesta, jolloin alkaa myös potilaan toipumisen matka. (Karvinen & Paananen 2021.) Kohtaaminen kokonaisvaltaisesti mahdollistaa kasvun, kehityksen ja muutoksen. (Alanen 2013; Romakkaniemi 2011.) Yhteistyösuhteen avain on luottamus, ja sen voi saavuttaa eläytymällä potilaan tilanteeseen. Oireiden helpottuessa potilaan tunne toivosta ja usko toipumiseen lisääntyvät. (Alanen 2013; Cligent ym. 2016; Kuusinen-Laukkala 2019; Romakkaniemi 2011.)
Ensikohtaamisessa tapahtuva kosketus
Hoitosuhteen ensimmäisessä kohtaamisessa luodaan kosketus persoonien tasolla, jolloin potilas saa tunteen siitä, että ammatti-ihminen välittää hänestä ihmisenä. Näin syntyvät luottamus ja toivo ovat tärkeimmät resurssit auttamistyössä. (Lindqvist 2016, 76–78.) Myönteinen emotionaalinen ilmapiiri on olennainen luottamuksen kehittymiselle (Kuusinen-Laukkala 2019, 290). Vuorovaikutus on hoitotyön ydinosaamista (Koivisto 2019). Vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa korostuvat aito kiinnostus, tilan antaminen, kuunteleminen ja keskustelun ohjaaminen. Arvostava kohtaaminen ja empaattisuus vahvistavat luottamusta matkalla, jonka päämääränä on toipuminen. (Karvinen & Paananen 2021.)
Toivo kannattelee rakennettua luottamusta
Toiveikas asennoituminen tulevaisuutta ja elämän tarkoitusta kohtaan ovat keskeisiä tekijöitä toipumisprosessissa mielenterveyshoitotyössä (Leamy ym. 2011, 449). Sairaanhoitajan herättämä toivon tunne hoitosuhteessa on liikkeellepaneva voima, jonka avulla potilas asettaa tavoitteitaan. Sairaanhoitaja kulkee potilaan rinnalla antaen tukea ja mahdollisuuden reflektoimiseen sekä motivoiden. Potilas saa voimaannuttavan tunteen siitä, ettei hän ole yksin haasteineen. Hoitosuhde koetaan yksilöllisesti ja sen merkitys määräytyy potilaan tarpeiden mukaan. (Karvinen & Paananen 2021.)
Kirjoittajat
Anne Karvinen ja Sari Paananen valmistuvat LAB-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajiksi (AMK).
Minna-Maria Behm työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Alanen, E. 2013. “Neitseellistä masennusta etsimässä” − depressiohoitajana perusterveydenhuollossa. Tampereen Yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Hoitotiede. Pro gradu -tutkielma. [Viitattu 17.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23918
Clignet, F., van Meijel, B., van Straten, A. & Cuijpers, P. 2016. A qualitative evaluation of an inpatient nursing intervention for depressed elderly: The systematic Activation method. Perspectives in Psychiatric Care. (53) 2017, 280-288. [Viitattu 17.5.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1111/ppc.12177
Depressio: Käypä hoito -suositus. 2020. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50023
Hiltunen, E & Hiltunen, E. 2018. Masennuksesta selviää. Jyväskylä: Docendo Oy.
Isometsä, E. 2017. Masennustilan oireet ja sairauden kulku. Teoksessa Kampman O., Heiskanen, T., Holi, M., Huttunen, M. & Tuulari, J. (toim.) Masennus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 38–47.
Karvinen, A. & Paananen, S. 2021. Hoitosuhteen merkitys masentuneen potilaan hoitotyössä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Hoitotyö. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915327
Koivisto, K. 2019. Ohjaus ja dialoginen vuorovaikutus hoitotyössä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 65. [Viitattu 11.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019101132367
Kuusinen-Laukkala, A. 2019. Masentuneen elämänhallinnan tukeminen perusterveydenhuollossa. Helsingin Yliopisto. Lääketieteiden tiedekunta. Väitöskirja. [Viitattu 6.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4790-5
Leamy, M., Bird, V., Le Boutillier, C., Williams, J. & Slade, M. 2011. Conceptual framework in personal recovery in mental health: systematic review and narrative synthesis. The British Journal of Psychiatry. (6) 2011, 445-452. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1192/bjp.bp.110.083733
Lindqvist, M. 2016. Auttajan varjo. Uusi painos. Keuruu: Kustannusyhtiö Otava.
Mäki, E. 2017. ”Ihmisenä kasvun matka masennuksesta parantumisen matkan sijaan” Masennuksesta parantuneiden aikuisten kokemuksia parantumista ja parantumisen jälkeistä psyykkistä hyvinvointia tukeneista voimavaratekijöistä. Itä-Suomen Yliopisto. Filosofian tiedekunta. Kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Pro gradu -tutkielma. [Viitattu 6.6.2021]. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/19003
Romakkaniemi, M. 2011. Masennus. Tutkimus kuntoutumisen kertomusten rakentumisesta. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Väitöskirja. [Viitattu 6.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201110131185
Kuvat
Kuva 1. Cottonbro. Mann-paar-menschen-buro-4101143. Pexels. [Viitattu 5.6.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/de-de/foto/mann-paar-menschen-buro-4101143/
Kuva 2. Geralt 2019. Altmann, Gerd. 2019. Portaat-asteittain-jalat-menestys-4574579. Pixabay. [Viitattu 5.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/portaat-asteittain-jalat-menestys-4574579/
Kuva 3. Piacquadio, Andrea. Flunssa-muoti-henkilo-naine-712413. Pexels. [Viitattu 6.6.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/flunssa-muoti-henkilo-naine-712413/
