Etäjohtamisen vaikutus toimivan tiimin rakentumiseen

COVID-19-pandemia pakotti organisaatiot uudenlaisten haasteiden eteen. Etäjohtamisesta ja -työskentelystä tuli uusi normaali (kuva 1). Tilanteen aiheuttamasta muutoksesta selvisivät nopeimmin organisaatiot, joilla oli olemassa oleva etätyökulttuuri. Uuden normaalin myötä etätyöskentelyn ja -johtamisen positiiviset vaikutukset ja haasteet ovat nousseet kuumiksi puheenaiheiksi.

Kuva 1. Etätyöskentelyä (Pxhere 2016)

Etäjohtaminen

Haapakoski, Niemelä ja Yrjölä (2020) kuvaavat toimivan virtuaalisen yhteisön toimintatapoja huoneentauluna (kuva 2). Aluksi tiimille on luotava toimiva viestintätapa sekä sovittava viestintävastuut ja -keinot. Jokaisella tiimissä tulee olla yhtäläinen mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja nostaa asioita keskusteluun. Vuorovaikutustilanteet edellyttävät aktiivista kuuntelemista. Muutokset puherytmissä, -aiheissa tai puheen määrässä voivat indikoida henkilön hyvinvoinnin tasosta. Vaikeiden asioiden nostaminen keskusteluun voi aluksi olla haasteellista. (Haapakoski ym. 2020, 50–51.) Keskustelun onnistuminen edellyttää avointa vuorovaikutusta. Suurin haaste piilee luottamuksen rakentumisessa ja saavuttamisessa, Vilkman toteaa (2016, 19-20).

Haapakosen ym. (2020, 50–51) mukaan virtuaaliyhteisössä tiimin jäsenten välisen luottamuksen saavuttaminen vaatii aitoa yhdessä työskentelyä – toisen arvostusta sekä läsnäoloa. Näin ollen tiimin jäsenet voivat luottaa töiden hoitumiseen, kun jokaisen työpanos on yhtä tärkeä. Palautteenantoon tulee rakentaa säännöllinen rytmi, mikä mahdollistaa tunnetilojen purkamisen. (Haapakoski ym. 2020, 50-51.)

Kuva 2. Virtuaaliyhteisön huoneentaulu (mukaillen Haapakoski ym. 2020, 50-51)

Tiimistä huipputiimiksi

Parhaimmillaan tiimissä ajatukset lentävät, uusista asioista innostutaan ja lopputulokset syntyvät ponnistelematta, jolloin voidaan puhua älykkään tiimin imusta (Hiila, Tukiainen & Hakola 2019, 65-73). Huipputiimissä on positiivinen työilmapiiri, joka parhaimmillaan leviää myös muihin tiimeihin hyvänä tekemisen asenteena. Huipputiimien yhdistäviä tekijöitä ovat tiimin yhteinen päämäärä, riittävät resurssit, sitoutuminen, yhteisvastuu ja tuloksellisuus. Yhteisten pelisääntöjen ja arvojen noudattaminen kytkeytyy yhteiseen ymmärrykseen vastuista. (Salminen 2013, 31.)

Hiilan ym. (2019, 65-73) mukaan huipputiimejä yhdistää vahva turvallisuuden tunne, jolloin tiimissä uskalletaan ottaa riskejä. Kokonaisuudesta muodostuva tiimiäly edustaa tiimin pienkulttuuria, jossa kohtaavat tavoitteet, tiimiläisten keskinäinen luottamus, vastuun kanto ja tiimille sopiva vuorovaikutus. (Hiila, Tukiainen & Hakola 2019. 65-73.)

Etäjohtamisen vaikutus tiimiytymiseen Uudenmaan TE-toimistossa

Uudenmaan TE-toimistossa tutkittiin etätyöskentelyn ja etäjohtamisen vaikutuksia uusien tiimien rakentumiseen organisaatiomuutoksen aikaan. Tiimiytymisen kannalta oli tärkeää antaa tiimin jäsenille mahdollisuus vaikuttaa tiimin toimintamalleihin, esimerkiksi tiimin sisäiseen työnjakoon, Lehikoinen (2021) huomauttaa. Esihenkilöt kokivat, että omalla positiivisella asenteella on tiimiytymisen ja muutosjohtamisen kannalta suuri merkitys. Tiimit ja esihenkilöt kokivat, että esihenkilön on tärkeää olla osa uutta tiimiä ja korostettava me-hengen syntymistä yhdessä tekemisen kautta. Asiakokousten lisäksi vapaamuotoisten virtuaalikahvien ja agendattoman yhteydenpidon koettiin luovan luottamuksen ja positiivisuuden työilmapiiriä. (Lehikoinen 2021.)

Tuloksien valossa etäjohtamista ja tiimien toimintaa voidaan tehostaa tunnistamalla toimivia käytäntöjä ja jalkauttamalla edelleen.

Kirjoittajat

Heli Lehikoinen on valmistumassa tradenomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulusta suuntautumisenaan digitaaliset ratkaisut.  Lehikoisen opinnäytetyössä käsitellään etäjohtamista esihenkilön näkökulmasta.

Taina Orpana työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden lehtorina, ja hän on ohjannut Lehikoisen opinnäytetyön.

Lähteet

Haapakoski, K., Niemelä, A. & Yrjölä, E. 2020. Läsnä etänä seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. Helsinki: Alma Talent Oy.

Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly opas muuttuvaan työelämään. Keuruu: Otava.

Lehikoinen, H. 2021. Etäjohtaminen vai etääntyminen? Case: Uudenmaan TE-toimisto. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous. Lahti. [Viitattu 9.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061315893

Salminen, J. 2013. Onnistu tiimityössä tiimin jäsenen kirja. Helsinki: J-Impact.

Vilkman, U. 2016. Etäjohtaminen tulosta joustavalla työllä. Helsinki: Talentum Pro

Kuvat

Kuva 1. Pxhere 2016.  Kannettava tietokone, kirjoittaminen, kannettava viestintälaite. [Viitattu 14.6.2021]. Saatavissa: https://pxhere.com/fi/photo/3859?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere

Kuva 2. Haapakoski, K., Niemelä, A. & Yrjölä, E. 2020. Virtuaaliyhteisön huoneentaulu. Läsnä etänä, seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. Alma Talent Oy: Helsinki.