Hoitosuhteessa vallitsevat normit ja normitietoisuus

Normit eli oletukset, joita pidetään itsestäänselvyytenä, kulkevat ihmisten sisällä, ja ne näkyvät ajatuksina, puheina ja tekoina. Sosiaali- ja terveysalalla normitietoisuutta tulisi tuoda enemmän esiin jo hoitoalan opinnoissa, sillä tiedonpuute ei edesauta normien tiedostamista, joka on ensimmäinen avain muutokseen ja parempaan hoitoon. (Tengelin 2019.) Eli olettamukset, joiden mukaan elämme ja jotka määrittävät, mikä/kuka on oikeanlainen ja hyväksytty, luovat syrjintää, joka kadottaa mahdollisuuden luottamukselliseen hoitosuhteeseen potilaan ja hoitajan välillä. Kun normit tiedostaa, voi silloin ottaa potilaan vastaan yksilönä ja tarjota hänelle juuri oikeanlaista hoitoa.

Normit hoitosuhteessa

Perusedellytyksiä aidolle kohtaamiselle on vastavuoroinen kunnioittaminen. Keskeinen taito hoitotyössä onkin kyky tavoitteelliseen vuorovaikutukseen hoitosuhteessa. Hoitajan on oltava emotionaalisesti avoin ja läsnä, jotta voi ymmärtää ja huomata potilaan sanattomatkin viestit. Tämä tarkoittaa kykyä nähdä potilaan todelliseen tarpeeseen ja tunteeseen, käytöksen ja olemuksen taakse.

Hoitajan läsnäolo, rauhallisuus ja avoimuus antavat potilaalle mahdollisuuden kokea positiivista ja turvallista tunnetta hoidossa, jonka tavoitteena on aidosti ihmisen auttaminen. On erityisen tärkeää, että potilas kokee itsensä nähdyksi ja kuulluksi. Tällöin voidaan saavuttaa luottavainen ja onnistunut hoitosuhde. (Mäkisalo-Ropponen 2012, 167–168.) Usein vallitsevat normit tekevät olemisesta niin itsestään selvää, ettei niitä edes osata kyseenalaistaa. Valtasuhteiden tarkastelu on avain muutokseen ja syrjintään puuttumiseen myös terveydenhuollossa. (Saarikoski & Kovero 2013)

Hyvässä hoitosuhteessa potilaan tulee kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään ja omien tarpeidensa mukaan. Itsetietoisuuden, normikriittisyyden, hyväksynnän ja avoimuuden lisäämisen avulla voi vaikuttaa hoitosuhteeseen parantavasti ja luottamukseen hoitajan ja potilaan välillä. (Halvorsen ym. 2020.)

Normikriittisyyttä tulisi tuoda esille niin työelämässä kuin opinnoissakin

Kouhian (2024) AMK-opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää normitietoisuuden vaikutuksia hoitosuhteeseen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tuloksista selvää,  että normien tiedostamattomuus sosiaali- ja terveysalalla on laaja-alainen ilmiö. Ensimmäisenä Pohjoismaana Ruotsi on jo ottanut sosiaali- ja terveysalan koulutusjärjestelmään osaksi normikriittisyyden opinnot, joka on tärkeä askel tietoisuuden ja hoitosuhteiden parantamiseksi.

Lähteet

fernandozhiminaicela. 2019. Zhiminaicela, F. Hoitoon, sairaala, klinikka. Pixabay. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/hoitoon-sairaala-klinikka-l%C3%A4%C3%A4ke-4099432/

Halvorsen, K., Dihle, A., Hansen, C., Nordhaug, M., Jerpseth, H., Tveiten, S, Joranger, P. & Knutsen, I. 2020. Empowerment in healthcare: A thematic synthesis and critical discussion of concept analyses of empowerment. PMID: 32164960. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa 10.1016/j.pec.2020.02.017

Kouhia, H. 2024. Normitietoisuuden vaikutus hoitosuhteeseen. Opinnäytetyö. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018881

Mäkisalo-Ropponen, M. 2012. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 169–171.

Saarikoski, A. & Kovero, S. 2013. Älä oleta, normit nurin. Normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja vapaudesta olla oma itsensä. Suomen ammattiin opiskelebien liitto – SAKKI ry, Seta ry, Suomen Lukiolaisten liitto SSL ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://ihmisoikeudet.net/wp-content/uploads/2015/11/AlaOletaNormitnurin-1.pdf

Tengelin, E. 2019. Becoming aware of blind spots – Norm-critical perspectives on health care educations. Doctoral thesis. Jönköping University, School of health and welfare. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa urn:nbn:se:hj:diva-43653