Huumausaineiden käyttö sekä niistä syntyvät haitat ovat kasvaneet Suomessa 2000-luvulla (THL 2020a). Lahti on huumetilastojen kärkipäässä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen jätevesitutkimuksen mukaan vuonna 2020 huumeita käytettiin ennätysmäärissä. Lahti oli toisena amfetamiinin, metamfetamiinin ja ekstaasin käytössä, ja kokaiinin käytössä kolmantena. (THL 2020a.) Lahdessa poliisin tilastoimat epäillyt huumerikokset ovat myös kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luku ei kuitenkaan välttämättä kerro vain huumerikollisuuden lisääntymisestä, vaan myös poliisin ansiokkuudesta selvittää huumerikoksia. (Ahjopalo 2018.)
Huumeiden lisääntynyt käyttö näkyy asiakasmäärien kasvussa päihdepalveluissa. Uusia asiakkaita löytää tiensä kuukausittain esimerkiksi Lahdessa toimivan Terveysneuvontapiste Jelpin palveluihin, missä vaihdettiin puhtaita neuloja vuonna 2020 yli 360 000 kappaletta. (Terveysneuvontapiste Jelppi 2020.) THL:n (2020a) mukaan huumeiden käyttö ja kokeilu on yleisintä 25–34-vuotiailla, ja samaa osoittavat myös Terveysneuvontapiste Jelpin tilastot.
Asiakasosallisuus osana kehittämistä
Palveluilta odotetaan entistä vahvempaa kykyä vastata asiakkaiden moninaisiin odotuksiin ja tarpeisiin. Asiakaslähtöisillä toimintakäytännöillä voidaan lisätä toimenpiteiden vaikuttavuutta, palveluiden kustannustehokkuutta sekä asiakkaiden tyytyväisyyttä. (Hyväri 2017). Asiakkaiden osallistaminen omien palveluidensa ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin tuo asiakkaiden äänen ja kokemukset osaksi ammatillista ja tieteellistä tietoa. Asiakasosallisuuden on osoitettu lisäävän myös hyvinvointia. (Laitila 2017, THL 2019.)
Ahtiluodon (2021) opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin ohjaajan opas päijäthämäläiseen huumetyöhön. Opas tehtiin yhteistyössä ViaDia Lahti ry:n alla toimivan Etsikko-hankkeen kanssa, jonka tavoite on tukea ja vahvistaa huumausaineriippuvaisia, vankilasta vapautuvia sekä rikostaustan omaavia henkilöitä kohti päihteetöntä elämää (ViaDia 2021). Huumausaineriippuvuuden kanssa kamppailevien ja siitä toipuvien ääni koettiin tärkeäksi nostaa esille ohjaajan oppaassa. Kehittämismenetelmänä käytettiin ryhmähaastatteluja, joilla mahdollistettiin asiakkaiden äänen kuuluminen oppaan laatimisessa ja lopputuotoksessa. (Ahtiluoto 2021.)
Ohjaajan opas päijäthämäläiseen huumetyöhön
Opas kokoaa yhteen Päijät-Hämeessä toimivat päihdepalvelut ja lisää huumausaineriippuvaisten parissa työskentelevien henkilöiden tietoutta, ymmärrystä ja ammatillista osaamista huumausaineriippuvaisuudesta, mielenterveydestä, häpeästä, elämänhallinnasta ja päihteettömyyden tukemisesta. Oppaassa esitetään huumausaineriippuvuus sairauden valossa, josta toipuvien henkilöiden tarinat johtavat lukijan näkemään moraalisena ongelmana nähdyn riippuvuuden taakse, ja löytämään sieltä ihmisen, joka tarvitsee apua. (Ahtiluoto 2021.)
Kirjoittajat
Marianna Ahtiluoto on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva sosionomi.
Kati Ojala työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Ahjopalo, J. 2018. Lahti leimataan suotta Suomen huumepääkaupungiksi – ongelmat eivät ole pääkaupunkiseutua pahempia. Uutinen Ylen verkkosivustolla 19.5.2018. Viitattu 23.3.2021. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10204361
Ahtiluoto, M. 2021. Huumausaineriippuvuuden ja sen kanssa kamppailevan ihmisen ymmärtäminen: ohjaajan opas päijäthämäläiseen huumetyöhön. Opinnäytetyö. Sosiaalialan koulutusohjelma. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814924
Hyväri, S. 2017. Asiakaslähtöisyyden periaatteet ja toteutuminen sosiaaliterveyspalveluissa. Teoksessa Helminen, J. (toim.) Asiakkaan moniammatillinen ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Edita, 32–45.
Laitila, M. 2017. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä: fenomenografinen lähestymistapa. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa:
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/9894?locale-attribute=fi
Terveysneuvontapiste Jelppi. 2020. Vertailukaaviot. Viitattu 27.1.2021. Saatavissa Jelpin henkilökunnalle organisaatiotiedostoissa.
THL. 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Asiakkaat ja osallisuus. [Viitattu 25.5.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/asiakkaat-ja-osallisuus
THL. 2020a. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Katsaus ajankohtaiseen huumetilanteeseen – Huumeiden käyttö ja haitat ovat kasvaneet 2000-luvulla merkittävästi. [Viitattu 23.3.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140711/URN_ISBN_978-952-343-592-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL. 2020b. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Jätevesitutkimus: Huumeiden käyttö oli ennätyslukemissa maaliskuussa lähes koko maassa, notkahti loppukeväästä ja jatkoi kasvuaan kesällä. [Viitattu 27.1.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/jatevesitutkimus-huumeiden-kaytto-oli-ennatyslukemissa-maaliskuussa-lahes-koko-maassa-notkahti-loppukevaasta-ja-jatkoi-kasvuaan-kesalla?redirect=%2Ffi%2F
ViaDia. 2021. Etsikko-hanke. ViaDia Lahti ry. [Viitattu 13.5.2021]. Saatavissa: https://www.viadia.fi/lahti/etsikko-hanke/
Kuvat
Kuva 1. Buissinne, S. 2015. Huumeet-kokaiini-käyttäjä-908533. Pixabay. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/huumeet-kokaiini-k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4-908533/
Kuva 2. Ahtiluoto, M. 2021. Huumausaineriippuvuuden ja sen kanssa kamppailevan ihmisen ymmärtäminen: ohjaajan opas päijäthämäläiseen huumetyöhön. Opinnäytetyö. Sosiaalialan koulutusohjelma. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814924
