Vuosikymmenien aikana erilaiset johtamisen mallit ovat kokeneet suuria muutoksia. Autoritaarisen johtajuuden mallit ovat väistyneet antaen tilaa muun muassa demokraattiselle johtamiselle, Lean-johtamiselle ja osallistavalle johtamiselle. Mallin muutos ei tapahdu yhdessä yössä eikä itsestään, vaan johtajuuden muutosten eteen tehdään päätöksiä, opetellaan uutta sekä muutetaan tapaa tehdä asioita toisin. (Tuimala & Niinimaa 2020.) Olipa kyse mistä tahansa johtajuuden mallista, kaikissa on yhteistä se, että johtajuudella on suuri merkitys yksilön ja työyhteisön työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin. Johtamisen mallien pitkäjänteinen kehittäminen koetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa positiivisena kehityksenä. (Mroz ym. 2018.)
Uudeksi hoitotyön johtamisen malliksi on noussut valmentava johtaminen (Randall Andrews ym. 2012; Ristikangas & Grünbaum 2014; Mroz ym. 2018). Parhaimmillaan valmentava johtaminen on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistoimintaa, jossa yksilöiden potentiaali vapautuu ryhmän ja organisaation käyttöön (Ristikangas & Ristikangas 2013). Valmentavaa johtamista pidetäänkin nykyisistä johtamisen malleista henkilöstöä eniten hyödyttävänä johtamisen mallina. Mutta onko valmentava johtaminenkin vain yksi ohimenevä malli vai voisiko se jäädä pysyvämmäksi, kehittämään ja uudistamaan hoitotyön johtamista? Miten valmentavan johtamisen juurtumista hoitotyön johtamiseen voitaisiin edistää? Tähän kysymykseen Touré-Haanaho (2023) etsi vastausta opinnäytetyössään.
![[Alt-teksti: kaavakuva, jossa keskellä teksti valmentava johtaminen ja sen ympärillä toisiinsa vaikuttavina tekijöinä Lean-johtaminen, osallistava johtaminen ja demokraattinen johtaminen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/02/74_2023_Hoitotyon-valmentava-johtaminen-hetken-tuulahdus-vai-pysyva-muutos-1-1024x610.png)
Valmentavan johtamisen juurtuminen
Usein johtamisen malleista annetaan koulutusta vain ylemmälle johdolle ja esihenkilöille (Mäntymäki 2020), mutta myös muu henkilöstö tarvitsee koulutusta. Ymmärrys valmentavan johtamisen toimintatavoista ja valmennuksellisesta työotteesta parantaa henkilöstön ja johdon välistä luottamussuhdetta ja yhteisen tavoitteen saavuttamista. Koulutuksilla tuettaisiin myös henkilöstön sitoutumista ja motivoitumista valmentavan johtamisen tapaan.
Valmentavan johtamisen juurtumista voidaan edistää myös huolehtimalla riittävästä resurssoinnista. Resurssointia tarvitaan sekä esimiehen että henkilöstön itsensä kehittämiseen ja riittävän tuen ja ohjauksen saamiseen hoitotyön arjessa. Resurssin varmistamisella vahvistetaan henkilöstön sitoutumista ja kasvatetaan organisaation vetovoimaa rekrykilpailussa.
Tiimityöllä ja -työskentelyllä vauhditetaan valmentavan johtamisen juurtumista. Tiimityön avaintekijöitä ovat avoin kommunikointi, helposti lähestyttävät henkilöstösuhteet sekä yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset. Hyvän tiimityön ja tiimin jäsenyyden kautta kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi. Samalla jokainen pääsee vaikuttamaan oman työnsä suunnitteluun, kehittämiseen ja organisointiin. Näillä tekijöillä luodaan tiimin työskentelyyn positiivista ja luottamuksellista työilmapiiriä, joka puolestaan vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointikokemuksen.
Kirjoittajat
Fatu Touré-Haanaho, sairaanhoitaja, opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Hän on erityisen kiinnostunut työntekijän näkökulman esille tuomisesta hoitotyön johtamista kehitettäessä.
Pirjo Vaittinen (TtT), toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä tuntiopettajana, jonka kiinnostuksen kohteita ovat johtaminen, työyhteisöjen johtaminen ja kehittäminen.
Lähteet
Mroz, J.E., Yoerger, M. & Allen, J.A. 2018 Leadership in Workplace Meetings the Intersection of Leaderships Styles and Follower Gender. Journal If Leadership
Organizational Studies 25(3), 309–322.
Mäntymäki, J. 2020 Valmentava johtaminen asiantuntijoiden osaamisen johtamisessa. Pro gradu- tutkielma. Vaasan yliopisto, kauppatieteellinen tiedekunta. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/10917/UVA_2020_M%C3%A4ntym%C3%A4ki_Janne.pdf…pdf?sequence=2
Randall Andrews, D., Richard D.C.R., Celano, P. & Hallaron, J. 2012. The influence of staff nurse perception of leaderships style on satisfaction with leadership: A cross-sectional survey of pediatric nurses. International Journal of Nursing Studies 49, 1103–1111.
Ristikangas, M. & Grünbaum, L. 2018. Valmentava esimies, Onnistumista palvelevat positiot. 3. painos. Liettua: Alma Talent.
Ristikangas, M. & Ristikangas, V. 2013. Valmentava johtajuus. 3. painos. Sanoma Pro.
Touré-Haanaho, F. 2023. Valmentava johtaminen henkilöstön työhyvinvoinnin johtamisessa sosiaali- ja terveysalalla. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Saatavissa rajoitetusti https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302021938
Tuimala, A. & Niinimaa, I. 2020. Uudistava johtaminen, henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt. KT Kuntatyönantajat, Soteliiderit-hanke 2020. 1. painos. Helsinki: Kirjapaino PunaMusta Oy.
