Hoivayritys hyötyy strategian kehittämisestä

Pienyritykselle tehtävää strategiaa on helpointa lähteä työstämään erilaisten strategiatyökalujen avulla. Strategiatyö saadaan alkuun hyvien työkalujen avulla, osoittaa LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijan Leena Myyrän liiketalouden koulutusohjelman YAMK -opinnäytetyö.  

Kuva 1. Strategiaprosessin sisältö

Strategiaprosessin (kuva 1) mukaisesti ensin hahmotellaan ja päätetään yhteisen tahtotilan mukaisesti yrityksen missio, visio ja arvot. Strategiaprosessissa valitaan sopivat työkalut, joiden avulla saadaan analysoitua yritykseen vaikuttavat sisäisen ja ulkoisen ympäristön tekijät. Kilpailija-analyysin avulla saadaan käsitys yrityksen tämänhetkisistä markkinaolosuhteista. Tulevaisuuden ennakointi ja muutosajureihin paneutuminen antaa kuvaa tulevaisuuden haasteista. 

Tämän kaiken kerätyn ja analysoidun informaation perusteella saadaan yritykselle luotua strategiset tavoitteet ja selkeä suunnitelma toimenpiteineen. 

Missio, visio ja arvot perustana 

Kaikilla yrityksillä tulisi olla strategia, jonka mukaan yritystä johdetaan ja viedään eteenpäin. Strategian asettamilla toimilla saavutetaan kilpailuetua ja päämääriä sekä toteutetaan omistajatahto. 

Strategian perustana on yrityksen missio, visio ja arvot. Missio eli toiminta-ajatus kertoo, miksi yritys on olemassa. Visio on yrityksen julkinen tavoitetila, joka halutaan saavuttaa seuraavien vuosien kuluessa. Yrityksen työntekijöitä toimintatapoineen ohjaavat arvot. Arvot perustuvat koettuun elämään ja ne ovat aina olemassa näkyvinä tai näkymättöminä (Kaplan & Norton 2009). 

Toimintaympäristön analyyseistä lisää informaatiota 

Strategian luomisessa voi käyttää monia erilaisia työkaluja, joista valitaan yritykseen ja tilanteeseen parhaiten sopivat. Strategiaa luotaessa huomioidaan sekä yrityksen sisäinen että ulkoinen ympäristö (Hesso 2012, 30). Lisäksi voidaan ennustaa tulevaisuuden näkymiä eri muutosajurien avulla. 

Yritysten sisäistä ympäristöä kuten vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia arvioidaan usein tunnetulla SWOT-analyysillä (Kaplan & Norton 2009, 70). Ulkoista ympäristöä voidaan tarkastella PESTEL-analyysillä, jossa näkökulmina ovat poliittinen (P), ekonominen (E), sosiaalinen (S), teknologinen (T), ekologinen (E) ja lainsäädännöllinen (L) tila ja tulevaisuus (Puusa & al. 2014, 67). 

Toimialan kilpailutilannetta tarkasteltaessa Porterin viiden kilpailuvoiman malli antaa käsityksen yrityksen tämänhetkisistä markkinaolosuhteista (Porter 1993; Puusa et al. 2014, 73). Tulevaisuuden näkymiä voidaan ennustaa esimerkiksi vallitsevien ja ennakoitavien trendien avulla (Mitronen & Raikaslehto 2019, 86).  

Ketterä pienyritys 

Pienyritys on ketterä liikkeissään ja sen organisaation koko mahdollistaa tarvittaessa kaikkien työntekijöiden osallistumisen strategiatyöskentelyyn. Tämä helpottaa jatkossa strategian jalkauttamista. 

Opinnäytetyössä käsitelty case-yritys toimii kotipalvelualalla Lappeenrannassa. Toimiala on kasvava väestön ikääntymisestä ja yhteiskunnallisista päätöksistä johtuen; kotipalveluin tuettua kotona asumista halutaan tarjota tulevaisuudessa yhä useammalle laitoshoidon sijaan.  

Kuva 2. Kotihoidossa korostuvat yrityksen arvot (Kuva: Pixabay)

Yrityksen koko henkilöstö osallistui strategiatyön tekemiseen valiten yrityksen arvot. Työntekijöiden yhdessä valitsemat arvot auttavat saavuttamaan strategiset tavoitteet. Yrityksen visio ja missio kirkastettiin omistajien toimesta ja lisäksi case-yritys sai opinnäytetyön myötä runsaasti tietoa toimintaympäristöstään ja kilpailijoistaan.  

Toimintaympäristön analyysiin sekä kilpailija-analyysiin käytettiin strategiatyökaluja kuten SWOT- ja PESTEL-analyysiä. Strategiatyökalut olivat tutkijan valitsemia. Valintakriteereinä olivat työkalujen sopivuus pienyritykselle sekä monipuolisen analyysituloksen saaminen. 

Kehittämisehdotuksina syntynyt toimenpidelistaus innosti yrityksen omistajia pohtimaan yrityksensä tilaa ja tulevaisuutta monelta kantilta. Haasteellinen ajankohta Covid19-pandemian kourissa sai näin ollen positiivisiakin piirteitä. Tulevaisuudessa tapahtuva toimintaympäristön muutos esimerkiksi digitalisaation lisääntyessä tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnassa jo nyt. 

Kirjoittajat

Leena Myyrä on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja on kiinnostunut yritysten kehittämisestä. Myyrän opinnäytetyö käsittelee pienyrityksen strategiatyötä. Tämä artikkeli perustuu hänen YAMK-opinnäytetyöhönsä. 

Jukka Sirkiä, KTT, DI, toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä lehtorina. 

Lähteet  

Hesso, J. 2012. Rakenna hyvinvointialan menestystarina. Strategian avulla kilpailuetua ja lisäarvoa asiakkaalle. Helsinki: Kauppakamari. 

Kaplan, R.S. & Norton, D.P. 2009. Strategiaverkko. Helsinki: Talentum. 

Mitronen, L. & Raikaslehto, T. 2019. Voittajan strategia. Lyhytjänteisyydestä kestävään menestykseen. Helsinki: Alma Talent. 

Myyrä, L. 2020. Pienyrityksen toiminnan kehittäminen strategiatyön avulla. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma YAMK. Lappeenranta: LAB ammattikorkeakoulu. [Viitattu 11.3.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726697 

Porter, M. E. 1993. Strategia kilpailutilanteessa. Helsinki: Rastor. 

Puusa, A., Reijonen, H., Juuti, P. & Laukkanen, T. 2014. Akatemiasta markkinapaikalle. Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. Helsinki: Talentum. 

Kuvat

Kuva 2. stevepb / Pixabay. 2015. Ilmainen kuva Pixabayssa – Vanhusten kädet. [Viitattu 16.3.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/photos/elderly-hands-ring-walking-stick-981400/ 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *