Hulevesiä on perinteisesti hallittu kaupunkialueilla johtamalla ne hulevesiviemäreiden kautta puhdistamattomina vesistöihin. Tavoitteena on ollut vesien nopea poisjohtaminen ja kaupunkitulvien välttäminen. (Vesi.fi 2019.) Menetelmä ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä hulevedet eivät ole puhtaita. Ne sisältävät erilaisia haitta-aineita ja epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, metalleja, mikromuoveja ja ravinteita. Haitta-aineet kuormittavat vesistöjä ja aiheuttavat esimerkiksi rehevöitymistä. Ilmastonmuutoksen edetessä sademäärien odotetaan kasvavan, mikä lisää vastaavasti myös hulevesien määrää ja tulvariskiä. (Vesi.fi 2022.)
Luonnonmukainen hulevesien käsittely onnistuu paikallisesti
Hulevesien määrällisen hallinnan lisäksi huomiota suunnataan entistä enemmän niiden laadulliseen hallintaan. Hulevedet tulisikin pyrkiä käsittelemään mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa poisjohtamisen sijaan. Luonnonmukaiset menetelmät ovat yksi eniten tutkituista menetelmistä, joilla pystytään hallitsemaan hulevesien määrää ja laatua myös paikallisesti. Käytetyimpiä luonnonmukaisia menetelmiä ovat esimerkiksi kosteikot ja altaat, imeytyspainanteet ja viherkatot. Sen lisäksi, että hulevesiä saadaan puhdistettua ja määrää vähennettyä sekä turvattua vesistöjen laatu, pystytään paikallisilla menetelmillä vähentämään hulevesiviemäriverkostojen tarvetta ja säästämään nykyisten verkostojen kapasiteettia. (Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas 2014.)
Viihtyvyyttä kaupunkikuvaan ja hyötyjä ympäristölle
Luonnonmukaiset hallintamenetelmät eivät ole ratkaisu ainoastaan hulevesien hallintaan, vaan ne edistävät myös positiivista kaupunkikuvaa. Kasvillisuus ja vesielementit lisäävät ympäristön vehreyttä ja viihtyisyyttä, ja alueen asukkaat saavat uusia virkistysympäristöjä (Helsingin kaupunki 2023).
Luonnonmukaisia käsittelymenetelmiä voidaan rakentaa hyvin erilaisille alueille, ja tarvittaessa niitä saadaan toteutettua ahtaisiinkin kaupunkirakenteisiin. Tästä hyvä esimerkki on Helsingissä. Kauppakeskus Triplan katolle on rakennettu viherkattokokonaisuus, jonka kattopuutarhoissa ja viheralueilla on tavattavissa jopa yli 100 erilaista kasvilajiketta. Viherkatot eivät siis vaadi lisätilaa niiden sijoittuessa rakennusten katoille. Sen lisäksi, että viherkatoilla pystytään vähentämään tehokkaasti hulevesien määrää, tarjoavat ne myös silmäniloa, pesimä- ja elinpaikkoja eri eliöille ja parantavat ympäröivää ilmanlaatua muun muassa sitomalla hiilidioksidia. (YIT 2020.)
Heinolassa tutkitaan aktiivisesti luonnonmukaisia käsittelymenetelmiä
Luonnonmukaisilla hallintamenetelmillä saadaan siis monipuolisesti edistettyä hulevesien kestävää hallintaa ja lisätty ympäristön monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Janna Haapalainen (2023) selvitti opinnäytetyössään Heinolan kaupungin hulevesijärjestelmien nykytilaa ja kehittämistä etenkin laadunhallinnan näkökulmasta. Opinnäytetyö toimi pohjana Hulevet-hankkeelle, jonka tarkoituksena on kehittää hulevesien laadullista ja määrällistä hallintaa sekä lisätä kuntien välistä yhteistyötä (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry).
Kirjoittajat
Janna Haapalainen valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi vuonna 2023.
Pia Haapea työskentelee energia- ja ympäristöteknologian yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä erilaisia vesien tutkimus- ja hallintamenetelmiä.
Lähteet
Cocoparisienne. 2016. Kattoterassi kattopuutarha. Pixabay. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa https://cdn.pixabay.com/photo/2016/05/29/21/57/roof-terrace-1423897_1280.jpg
Haapalainen, J. 2023. Hulevesijärjestelmien nykytila ja kehittäminen Heinolassa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 7.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534519
Helsingin kaupunki. 2023. Hulevesi- ja kosteikkokasvillisuus. Helsingin kaupunkitilaohje. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/hulevesiaiheiden-kasvillisuus/
Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas. 2014. Hulevesien hallintarakenteet ja niiden kunnossapito. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://ilmastotyokalut.fi/files/2014/07/3.2.Hulevesien-hallintarakenteet-ja-niiden-kunnossapito_ty%C3%B6kalu.pdf
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. HULEVET – Hulevesien hallinnan toimintamallin jalkautus Uudellamaalla. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://www.luvy.fi/hankkeet/hulevet/
Vesi.fi. 2019. Hulevesien luonnonmukainen käsittely. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa https://www.vesi.fi/vesitieto/hulevesien-luonnonmukainen-kasittely/
Vesi.fi. 2022. Hulevesien ympäristöriskit. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa https://www.vesi.fi/vesitieto/hulevesien-ymparistoriskit/
YIT. 2020. Viherkatot tuovat kaupunkiin luonnon monimuotoisuutta. Ytimessä 8.7.2020. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://www.yit.fi/ytimessa/viherkatot-kaupunkiymparistossa
