Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa toimintakulttuuria ja kaikkia niitä toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Tähän liittyy myös opiskeluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja esteettömyyden turvaaminen. (THL 2023.) Vaikka hyvinvointia edistävä yhteisöllinen opiskeluhuolto kohdistuu koko opiskeluyhteisöön, voidaan työtä myös kohdentaa vain tietyille ryhmille tai luokka-asteille. Oppilailla on tämän lisäksi oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon tarvittaessa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013.) Ammattilaisten työajan käyttö painottuu vahvasti opiskelijakohtaiseen asiakastyöhön, eniten lääkäreillä ─ 95 % työajasta. Yhteisöllistä työtä taas tekee eniten kuraattori, noin 20 % työajasta. (Hietanen-Peltola ym. 2024.)
Kunnilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä sekä hyvinvointialueella on omat roolinsa opiskeluhuollon järjestämisessä. Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset pitävät oppilaitosten opetushenkilöstöä tärkeänä yhteistyökumppanina (Hietanen-Peltola ym. 2024). Onnistunut opiskeluhuoltotyö edellyttää paitsi ammatillisten toimijoiden myös huoltajien ja opiskelijoiden, oppilaiden ja lasten monitoimijaista yhteistyötä. Lapsilla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Lasten ja huoltajien osallisuuden tukeminen vaatii tietoisia tekoja sekä henkilöstön ohjausta ja tukea. (Suhola 2017, 25–27.)
Huoltajien osallisuus voi tarkoittaa monta eri asiaa; se ei aina vaadi paikalla olemista tai osallistumista. Tärkeää on, että huoltajat pääsevät halutessaan mukaan toimimaan, heillä on oikeus ilmaista omia mielipiteitään sekä saada tietoa lapsensa koulun toiminnasta. Huoltajien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa erimerkiksi opetussuunnitelmien laatimiseen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseen tai pihojen suunnitteluun vaihtelee eri koulujen ja oppilaitosten välillä. (Perälä ym. 2015, 66.)
Mallit ja toimintaohjeet vanhempien osallistumiseen usein puuttuvat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää kahden vuoden välein tietoja kunnan eri toimialojen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä (TEA). TEA-tiedonkeruun tulosten mukaan esimerkiksi ilmenee, ettei 80 %:ssa kouluissa ole kirjallisia toimintaohjeita vanhemman/huoltajan osallistumisesta lapsensa asiassa monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelyyn. (Opetushallitus & THL 2021.) Vanhempien osallisuutta koulumaailmassa on selvitetty myös opettajan näkökulmasta. Kallion (2023,45) pro gradu -tutkielmassa selvisi, ettei vanhemmilla välttämättä ole selkeää roolia opiskelijahuoltopalavereissa. Tämä voi osaltaan myös selittää vanhempien vähäistä osallistumista niihin.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokset (377/2022) tulivat voimaan 1.1.2023 samalla kun hyvinvointialueet muodostuivat. Muutosten myötä korostuu velvoite opiskeluhuoltosuunnitelman laadintaan yhteistyössä opetushenkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, lasten ja heidän huoltajiensa kanssa.
Jaettu asiantuntijuus – kohti dialogisuutta
Opiskeluhuollon tärkeä tehtävä on luoda mahdollisuuksia jaetun asiantuntijuuden toteuttamiseen. Toimivan vuorovaikutuksen ja reflektiivisen keskustelun kautta annetaan mahdollisuus erilaisille näkökulmille. Voidaan puhua dialogisuudesta, jonka tärkeimpiä edellytyksiä on osallistujien tasa-arvoisuus. (Holm, Poutanen & Ståhle 2018.) Dialogin lähtökohtana voidaan pitää yhtäläistä ih-misarvoa ja jokaisen yksilön näkökulman arvostamista. Dialogissa muun elämän valta-asemat, kuten esimerkiksi opettajan ja oppilaan tai kuraattorin ja oppilaan välinen valta-asetelma tulisi siirtää syrjään.
Voimavarakeskeisessä, ja erityisesti avoimen dialogin, kysymyksenasettelu- ja työskentelymallissa korostuvat työntekijöiden subjektiivisten kokemusten esiintuominen ja ääneen pohdinta yhdessä asiakkaan kanssa ─ kouluyhteisössä oppilaan, opiskelijan ja vanhempien kanssa. Tärkeää ei ole vain se, mitä työntekijä haluaa tietää tai arvioida oppilas- tai huoltajatapaamisessa, vaan myös se, mitä oppilas, opiskelija tai huoltajat itse haluavat kertoa. (Arnkil & Seikkula 2014.)
Kirjoittajat
Saila Nyländen, sosionomi (AMK), opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -koulutusohjelmassa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistä.
Jaana Mantela toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Arnkil, T. E. & Seikkula, J. 2014. ”Nehän kuunteli meitä!” – Dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125501/THL_TEE023_Neh%c3%a4n%20kuunteli%20meit%c3%a4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hietanen-Peltola, M., Jahnukainen, H., Huurre, T. & Vaara, S. 2024. Opiskeluhuoltopalvelujen selvitys 2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 46/2024. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149686/TY%C3%962024_046_Opiskeluhuoltopalvelujen%20selvitys%202024_s.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Holm, R., Poutanen, P. & Ståhle, P. 2018. Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/
Kallio, T. 2023. Yhteisöllinen oppilashuolto koulun henkilökunnan kokemana. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/30129/urn_nbn_fi_uef-20230795.pdf?sequence=-1&isAllowed=y
Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta 377/2022. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220377
Opetushallitus & THL. 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2019 ─ tiedonkeruun perustaulukot. Viitattu 13.11.2024.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287
Perälä, M-L., Hietanen-Peltola, M., Halme, M., Kanste, O., Pelkonen, M., Peltonen, H., Huurre, T., Pihkala, J. & Heiliö, P-M. 2015. Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 36. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Viitattu 31.10.2024.Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126938/Monialainen_opiskeluhuolto_Opas36.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pixabay. 2014. Kynä, värikynä, väri, terävä. Pixabay. Viitattu 31.10.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kyn%C3%A4-v%C3%A4rikyn%C3%A4-v%C3%A4ri-ter%C3%A4v%C3%A4-punainen-581881/
Suhola, P. 2017. Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö oppilashuollossa: oppilashuoltoprosessi systeemisenä palvelukokonaisuutena. Väitöskirja. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 733. Viitattu 11.11.2024.Saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/130367/Timo%20Suhola%20A4.pdf
THL. 2023. Yhteisöllinen opiskeluhuolto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/yhteisollinen-opiskeluhuolto
