Polis-keskustelualusta on kansalaisdemokratiaa vahvistava innovaatio hyvinvointialueilla 

Demokratian peruspiirre on poliittisen äänen käsite – ajatus siitä, että ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet ilmaista mielipiteensä ja mieltymyksiään siten, että he ovat edustettuina hallituksen päätöksenteossa (OECD 2022).  Holkeri ja Pilichowski (2021) nostavat esille “osallistumisparadoksin”: luottamus julkisiin instituutioihin ja tyytyväisyys niihin on korkea, mutta ihmisten luottamus kykyynsä vaikuttaa näiden instituutioiden toimintaan on heikko. Luottamus johtuu tekijöistä, jotka eivät ole tavanomaisia palvelun laadun mittareita, mikä viittaa siihen, että huomiota tulisi kiinnittää suorituskyvyn lisäksi myös päätöksenteon prosesseihin (Schmidthuber ym. 2020).

Sitra ja DigiFinland Oy toivat keväällä 2023 demokratiainnovaation Suomeen, kun Polis-keskustelualusta pilotoitiin käyttöön hyvinvointialueiden osallisuuskokeiluissa. Tavoitteena oli uuden palvelun avulla mahdollistaa suurien ryhmien osallistuminen valitun aiheen käsittelyyn rakentavan keskustelun kautta. Edistyksellisen tilastollisen analyysin avulla Polis-alusta tuottaa reaaliaikaisesti tietoa siitä, mistä osallistujat ovat samanmielisiä ja missä löytyy eroavaisuuksia. Keskustelussa voidaan löytää konsensus polarisoitumisen sijaan. (DigiFinland 2023.)

Kuva 1. On tärkeää tarjota kansalaisille aidot osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. (geralt 2018)

Polis-keskustelualustan pääkäyttäjät kertoivat kokemuksistaan

Laura Koskinen (2023) tutki opinnäytetyössään pääkäyttäjien kokemuksia Polis-keskustelualustan käyttöönottoprosessista ja keskustelualustan käytöstä kahdella hyvinvointialueella. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimustulokset toivat esille alustan käyttöön liittyviä haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Erityisiä haasteita käyttöönotossa koettiin liittyvän keskustelun reaaliaikaiseen ohjaamiseen ja saadun tiedon analysointiin ja tulkintaan. Tiedon luotettavuus herätti kriittisiä ajatuksia. Pääkäyttäjät kaipasivat selkeämpiä ohjeistuksia, tukea ja selkeyttä käyttöönottoprosessiin. Positiivisina asioina pääkäyttäjät näkivät keskustelualustan käyttämisen helppouden osallistujille ja osallistumisen matalalla kynnyksellä. Koska vastaamisen koettiin olevan yksinkertaista, on keskustelun kautta mahdollista tavoittaa suuria massoja. (Koskinen 2023, 30–52.) 

Haastateltavat kokivat, että Polis-keskustelualustalla on tärkeä merkitys kansalaisdemokratian vahvistamisessa. Alustan kautta välittyi kokemustietoa kansalaisilta alueelliseen päätöksentekoon. Erityisen arvokkaana vastaajat kokivat kansalaisille tarjolla olevan mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja saada sitä kautta vaikuttamisen mahdollisuuksia (Koskinen 2023, 53–54.)

Luottamuksen rakentaminen on keskeistä uusia järjestelmiä kehitettäessä

Koskisen (2023, 52) tutkimuksessa nousi esille luottamuksen tärkeys kehittämistyössä.  Luottamuksen syntyminen saatetaan kokea itseisarvona, joka tapahtuu taustalla. Luottamuksen rakentaminen vaatii kuitenkin aktiivista työskentelyä, joka syntyy ihmisten välisestä dialogista. Se on erilaisten näkemysten jakamista, yhteisen näkemyksen ja ymmärryksen kehittämistä ja yhdessä pohtimista. Pääkäyttäjät haluavat saada tukea palveluntuottajalta, ja he haluavat tulla kuulluksi ollessaan itse epävarmassa ja uudessa tilanteessa. Epävarmuutta lisää, jos he eivät tiedä, miten heidän odotetaan toimivan.

Luottamuksen rakentumisen myötä vahvistuu yhteinen näkemys siitä, miten toimitaan. Se kuvaa eräänlaista me-henkeä, jolloin kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen roolista riippumatta. Tämän takia luottamussuhteen rakentamiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta kehittäminen etenee toivotulla tavalla, ja kehittäjillä säilyy kiinnostus kehittämistä kohtaan.

Kirjoittajat

Laura Koskinen valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta (sosionomi YAMK) asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäjä -koulutusohjelmasta. Hän työskentelee asiakaskokemuksen ja ihmislähtöisten palveluiden kehittämisen parissa.

Tarja Korpela on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori hyvinvointiyksikössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksen koordinaattori.

Lähteet

DigiFinland. 2023. Sitra ja DigiFinland tuovat demokratiainnovaation Suomeen – Polis-alusta mahdollistaa uudenlaisen keskustelun. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://digifinland.fi/sitra-ja-digifinland-tuovat-demokratiainnovaation-suomeen-polis-alusta-mahdollistaa-uudenlaisen-keskustelun/

geralt. 2018. Altmann, G. Palaute, raportoi. Pixabay. Viitattu 21.11.2023. Saatavissa  https://pixabay.com/fi/photos/palaute-raportoi-takaisin-3653368/

Holkeri, K. & Pilichowski, E. 2021. Faith in the Future: Further action is needed to build greater trust in Finland. OECD. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://www.oecd-forum.org/posts/faith-in-the-future-further-action-is-needed-to-build-greater-trust-in-finland-9b00d153-704c-4775-a1c2-62ed7165d37a?_ga=2.51357930.232468644.1678172075-1424665072.1673524471

Koskinen, L. 2023. Informanttina pääkäyttäjä.Pääkäyttäjien kokemukset käyttöönottoprosessista. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331123

OECD. 2022. Building Trust to Reinforce Democracy: Main Findings from the 2021 OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions, Building Trust in Public Institutions. OECD Publishing. Paris. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://www.oecd-ilibrary.org/sites/b407f99c-en/1/3/1/index.html?itemId=/content/publication/b407f99c-en&_csp_=c12e05718c887e57d9519eb8c987718b&itemIGO=oecd&itemContentType=book#section-d1e5843

Schmidthuber, L., Ingrams, A. & Hilgers, D. 2020. Government Openness and Public Trust: The Mediating Role of Democratic Capacity. Public Administration Review. Vol. 81(1), 91–109. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/puar.13298