Suomessa muistisairaiden määräksi on arvoitu 193 000 ihmistä, ja noin 14 500 ihmistä sairastuu muistisairauteen vuosittain (Muistiliitto 2023). Muistisairaus on toiseksi suurin kuolemaan johtava sairausryhmä (Saarto ym., 2015, 560).
Miksi muistisairaus on kuitenkin edelleen haastavaa ymmärtää kuolemaan johtavaksi? Asiakkaan, jonka muistisairaus on edennyt pitkälle, myös kivunhoito on haasteellista. Muistisairaan asiakkaan kipu tulee valitettavan usein alihoidetuksi, koska kipua ei tunnisteta. Kipu peittyy helposti erilaisten käytösoireiden taakse, joita ei tunnisteta kivusta johtuviksi. Muistisairaan asiakkaan hoidossa hoitohenkilökunnalla on suuri vastuu muistisairaan asiakkaan kivun tunnistamisessa ja hoitamisessa. (Saarto ym. 2015, 79.)
PAINAD-mittari muistisairaan kivun arviointiin
PAINAD-mittari on kehitetty jo vuonna 2003 arvioimaan vaikeasti muistisairaan ja kommunikoimaan kykenemättömän ihmisen kipua. Sen avulla arvioidaan kipua tarkkailemalla hengitystä, ääntelyä, ilmeitä, kehonkieltä ja lohduttamisen tarvetta. (Kan, 2022, 240.)
Mittarista löytyy selkeät tarkkailtavat asiat, joita havainnoimalla voidaan arvioida muistisairaan kipua ja kipulääkkeen tarvetta. Työkaluna se on helppokäyttöinen, eikä sen käytön oppiminen vie kauan aikaa tai vaadi usean tunnin koulutuksia. Menetelmänä se on loistava silloin, kun asiakas ei pysty enää puhumaan ja näin se antaa hoitotyöntekijälle mahdollisuuden auttaa asiakasta.
PAINAD-mittarin avulla tapahtuvaa kivun arviointia voidaan tehdä asiakkaan päivittäisten toimintojen yhteydessä eikä sille tällöin tarvitse varata erillistä hetkeä. PAINAD-mittarin käyttö auttaa asiakkaan tilanteen ja mahdollisen kivun arvioinnissa, hoitamisessa sekä myös edistää hoitotyön kirjaamista.
Vaikka PAINAD-mittari on melko helppo käyttää, saattaa tulosten tulkinta aiheuttaa haasteita, etenkin jos kyseessä on hoitaja, joka ei tunne asiakasta hyvin. PAINAD-mittarin käyttö vaatii myös säännöllisyyttä, koska esimerkiksi aamuaikaan arvioitu asiakkaan kiputilanne ei kerro mitään illalla ilmenevästä kivusta. Muistisairauden edetessä voi asiakas tuntea myös yksinäisyyttä ja pelkoa, jota ei pysty PAINAD-mittarin avulla arvioimaan. Mittarista saatu hyöty keskittyy pääasiallisesti fyysisen kivun arviointiin.
Kirjoittajat
Miia Yrjölä on sairaanhoitaja ja palliatiivisen hoidon asiantuntija.
Titta Sainio on LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtori ja opettajana palliatiivisen erikoistumiskoulutuksen koulutusohjelmassa.
Lähteet
Kan, S. 2022. Ikääntyneiden osallisuus ja kuntoutuminen. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Muistiliitto. 2023. Muistisairaudet. Viitattu 12.5.2023. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet.
PIRO4D. 2017. Majakka, meri, auringonlasku, illalla. Pixabay. Viitattu 12.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/majakka-meri-auringonlasku-illalla-2372461/
Saarto, T., Hänninen, J., Antikainen, R. & Vainio, A. 2015. Palliatiivinen hoito. 3. uudistettu painos. Helsinki: Oy Duodecim.
