Nykyään tunnistetaan, että tanssijat ovat urheilijoita ja samanaikaisesti taiteilijoita. Tanssilajeja on paljon, mutta balettia pidetään tanssilajeista vaativimpana. Baletissa tarvitaan paljon samankaltaisia fyysisiä ominaisuuksia kuin muissa vaativissa urheilulajeissa. Näitä ovat esimerkiksi liikkuvuus ja notkeus, voima, kestävyys sekä koordinaatio. Lisäksi tanssiminen vaatii musikaalisuutta ja hienomotorista tekniikkaa. Baletissa on myös suuri merkitys ruumiinrakenteella. (McCormack ym. 2018.)
Yleinen liikkuvuus ja notkeus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, joita balettitanssijoilta vaaditaan, jotta voidaan saavuttaa lajille ominaiset asennot ja suoritukset. Balettitanssijoilta vaaditaankin normaalia suurempia liikelaajuuksia lonkan, nilkan, selkärangan ja jalan alueelta. Hypermobiliteetti eli nivelten yliliikkuvuus onkin yleistä balettitanssijoiden keskuudessa. Liiallinen yliliikkuvuus on selkeästi yhteydessä suurempaan loukkaantumisriskiin ja jopa 44 % tanssijoista luetaan yliliikkuviksi. (McCormack ym. 2018.)
![[Alt-teksti: Ballerina tanssii näyttämöllä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/image-1.jpg)
Hypermobiliteetti, eli nivelten yliliikkuvuus, tarkoittaa yhden tai useamman nivelen liikkuvuutta yli normaalin liikeradan. Hypermobiliteetti voi esiintyä paikallisesti vain tietyssä osassa kehoa, yleisesti suuressa osassa raajojen ja rangan niveliä tai pienissä nivelissä jalkojen ja käsien alueella. Hypermobiliteetin syitä ei vielä ymmärretä täysin, mutta sen uskotaan syntyvän geneettisten ja ympäristötekijöiden vuoksi. Hypermobiliteettia voi arvioida esimerkiksi Beighton Score -asteikolla (https://www.physio-pedia.com/Beighton_Score). Usein hypermobiliteetti on täysin oireeton, mutta se voi johtaa muun muassa nivelten kipuihin ja epästabiliteettiin, sekä pehmytkudosvaurioihin. (Physiopedia 2025.)
Yliliikkuvuus voi siis olla baletissa ristiriitainen käsite. Esteettisesti ja liikkeiden suoritusten kannalta vaaditaan niveliltä normaalia suurempaa liikkuvuutta. Kuitenkin tällöin niveltä tukevilta kudoksilta vaaditaan suurempaa kontrollia, voimaa ja stabilisointia. Voidaanko balettimaailmassa siis puhua yliliikkuvuudesta tai hypermobiliteetista, vai pitäisikö puhua esimerkiksi lajille ominaisesta liikekontrollista tai liikkuvuudesta? Jos yliliikkuvuus tuottaa vammoja, ylirasitusta tai kipuja, niin mihin tanssijan tulisi keskittyä minimoidakseen loukkaantumisten riskit?
Mikä avuksi tanssijan yliliikkuvuuteen?
Liikkuvuutta itsessään ei suinkaan ole tarkoitus vähentää. Harjoitteluun olisi hyvä kuitenkin lisätä näkökulmia, jotka ottavat huomioon tanssijan, jolla on yliliikkuvuutta. Näitä ovat esimerkiksi kehonhallinnan ja keskivartalon harjoitteet, asentoaistin harjoitteet, liiallisen venyttelyn välttäminen, alaraajojen stabiliteettiharjoitteet, voimaharjoittelu ja erilaiset liikehallintaharjoitteet.
Esimerkkejä tämänkaltaisista harjoituksista löytyy Aallon & Siekkisen (2024) opinnäytetyön tuotoksesta Balettitanssijoiden polvivammariskien vähentäminen, Opas tanssinopettajille. Vaikka opinnäytetyössä keskitytään nimenomaan polvivammariskien vähentämiseen, kehittävät oppaaseen valitut liikkeet asentoaistia, kehonhallintaa ja keskivartaloa sekä erityisesti alaraajojen voimaa. Hypermobiliteetin näkökulmasta oppaassa käytetyt liikkeet luovat siis myös pohjaa nivelten stabiliteetin parantumiseen. Hyviä liikkeitä, joita yliliikkuvat tanssijat voivat harjoitella, ovat esimerkiksi linjaukseen keskittyvä askelkyykky kuminauhavastuksella, boksilta laskeutuminen sekä nordic curls.
![[Alt-teksti; Nainen tekee kuntosalilla linjauskyykkyä kuminauha vastuksena.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/207_2025_Hypermobiliteetti-ja-baletti_2-1024x579.jpg)
Yliliikkuvuutta ei tarvitse siis pelätä. On hyvä kuitenkin tunnistaa siihen liittyvät riskit ja pyrkiä tuomaan tanssiharjoitteluun keinoja, joilla yliliikkuvuuden haittoja voitaisiin vähentää. Tämä vaatii oppilaiden ja erityisesti tanssinopettajien tietämystä ja panosta.
Kirjoittajat
Julius Aalto opiskelee fysioterapeutiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Aalto, J. & Siekkinen, L. 2024. Balettitanssijoiden polvivammariskien vähentäminen. Opas balettitanssinopettajille. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.4.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/890097/Aalto_Siekkinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
McCormack, M., Bird, H., Medici, A., Haddad, F., Simmonds, J. 2018. The physical attributes most required in professional ballet: A Delphi Study. Sports Med Int Open. 20;3(1). Viitattu 14.4.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6301851/
Physiopedia 2025. Hypermobility. Viitattu 14.4.2025. Luettavissa https://www.physio-pedia.com/Hypermobility?utm_source=physiopedia&utm_medium=search&utm_campaign=ongoing_internal