Ikääntyvä väestö, vähenevät verotulot ja hoitajapula ovat viime aikoina olleet sote-alan tulevaisuuskeskustelun vallitsevia trendejä. Alalle on ennustettu haasteita lähivuosikymmenille väestörakenteen ikääntymisen ja verotulojen vähenemisen vuoksi.
Vuosien 2010–2020 aikana työikäisten määrä on vähentynyt 136 000 henkilöllä. Väestön vähenemisen ennustetaan jatkuvan 76 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Vuosien 2041–2050 aikana työikäinen väestö vähenisi matalasta syntyvyydestä johtuen 103 000 henkilöllä ja 2051–2060 vielä 133 000 henkilöllä. Vuoden 2060 lopussa työikäistä väestöä olisi ennusteen mukaan 3,1 miljoonaa henkilöä, eli runsaat 310 000 henkilöä nykyistä vähemmän. (SVT 2021)
Samanaikainen ikääntyneiden määrän kasvu ja nuorten osuuden väheneminen eivät ole hyviä lähtökohtia myöskään kestävälle julkiselle terveydenhuollolle.
Toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi
Keinoja tilanteen parantamiseen on olemassa lukuisia. Houkuttelevuuden parantaminen alalle hakeutuvien määrän lisäämiseksi, työolosuhteiden ja palkan parantaminen alalla olevien pysyvyyden takaamiseksi ovat ensimmäisiä mieleen tulevia keinoja. Tämä ei kuitenkaan välttämättä vielä riitä.
Työvoiman riittävyyttä voidaan parantaa esimerkiksi tunnistamalla työ, joka voidaan automatisoida tai siirtää kansalaisten itse tehtäväksi. Nyt jo on käytössä esimerkiksi etäkäyttöisiä verenpaine- ja verensokerin mittalaitteita. Uusien teknologioiden kehittämistä tulee tukea kaikin keinoin.
Teknologisten apuvälineiden lisäksi tilannetta voidaan parantaa kehittämällä toimintatapoja työn tehostamiseksi. Tavoitteena ei ole saada työntekijöistä enemmän irti, vaan poistaa tarpeetonta työkuormaa, jotta aikaa jää siihen työhön, johon sitä oikeasti tarvitaan. Kun työstä poistetaan Lean-ajattelun mukaisesti päällekkäisiä työvaiheita ja toimintoja, jotka eivät vie asioita eteenpäin, vapautuu työaikaa esimerkiksi hoitotyölle, ihmisten kohtaamiselle ja kuuntelemiselle.
Tulevaisuudennäkymät koulutuksen näkökulmasta
Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala on onneksemme säilyttänyt suosionsa ammattikorkeakoulujen hakukohteena. Vuonna 2022 amk- ja yamk-koulutuksissa aloitti 17 283 opiskelijaa ja ensisijaisia hakijoita koulutuksiin oli 49 302. (Vipunen 2022.)
Vuonna 2019 sote- ja hyvinvointialalle ammattikorkeakouluista valmistuneista oli vuonna 2020 työttöminä ainoastaan 3.3 %, kun vastaava luku esimerkiksi kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla oli 7.8 %. (Vipunen 2020.)
Näitä tilastoja katsellessa sote- ja hyvinvointialan tulevaisuus ei työvoiman riittävyyden näkökulmasta näytä lainkaan synkältä. Voidaksemme paremmin vastata muuttuvan maailman haasteisiin tulee meidän koulutuksessa kuitenkin nykyistä vahvemmin kehittää opiskelijoiden teknologiamyönteisyyttä ja valmiuksia hyvinvointiteknologioiden hyödyntämiseen.
Kirjoittaja
Hannu Kaikonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Hyvinvointi-yksikössä ja Yhdistämö-hankkeessa sekä hyvinvointiteknologiaan keskittyvän testaus-, arviointi- ja kehittämisympäristön LAB WellTechin teknologia-asiantuntijana.
Lähteet
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2021: Väestöennuste Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa http://www.stat.fi/til/vaenn/2021/vaenn_2021_2021-09-30_tie_001_fi.html
Vipunen. 2022. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen. Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tietopalvelusopimuksen aineisto 2.10. Viitattu 1.12.2022. Saatavissa https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-%20amk%20-%20ammattikorkeakoulu.xlsb
Vipunen. 2020. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen. Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tietopalvelusopimuksen aineisto 2.10. Viitattu 1.12.2022. Saatavissa https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammattikorkeakoulusta%20valmistuneiden%20ty%C3%B6llistyminen%20-%20amk%20p%C3%A4%C3%A4asiallinen%20toiminta%20(prosenttiraportti).xlsb