Väestön ikääntyminen ja ikääntyvien tuen ja hoivan tarpeet ovat merkittävä haaste sosiaali- ja terveyspalveluille. Väestön ikääntyessä tarvitaan yhä enemmän tukea myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. (STM 2016, 1.) Hyvinvointiteknologialla voidaan edistää ja tukea itsenäistä elämää. Tekniikan avulla voidaan lisätä itsemääräämisoikeutta, parantaa elämänlaatua ja sosiaalisten suhteiden säilymistä sekä turvata ikäihmisten pidempää ja turvallisempaa kotona asumista. Hyvinvointiteknologian käyttö helpottaa myös henkilöstön työmäärää. (Toivonen & Vainionpää 2020.)
Lisäksi teknologisilla ratkaisuilla voidaan kohdentaa uudelleen henkilöstön työaikaa (Oinas ym. 2021, 167). Julkinen sosiaali- ja terveysala sekä alan suuret yritykset ovat digitalisaation ja hyvinvointiteknologian käytössä edellä kävijöitä. Vuonna 2018 Etelä-Karjala oli yksi edistyneimmistä etä- ja virtuaalihoidon käyttöönottajista. (Hammar ym. 2018.)
Golnick-Laitisen ja Veikkolaisen (2022) opinnäytetyössä selvitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysalan pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä hyvinvointiteknologiasta, sen tuomista mahdollisuuksista sekä haasteista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun Teknologian avulla uutta liiketoimintaa -hankkeen (TUULI) kanssa ja tuotettiin tietoa kehittämishankkeelle. Sähköiseen kyselyyn vastasi seitsemän eteläkarjalaista sosiaali- ja terveysalan pk-yrittäjää.
Mitkä tekijät estävät hyvinvointiteknologian hyödyntämistä?
Kyselyn tulosten mukaan suurin este hyvinvointiteknologian käyttöönottoon on tiedon puute. Tuloksista ilmeni, että pk-yrittäjillä on kiinnostusta ja halukkuutta hyvinvointiteknologiaa kohtaan, mutta ei vielä tietoa tai taitoa hyödyntää hyvinvointiteknologiaa sen sisältämillä mahdollisuuksilla. Haasteiksi nimettiin yhteistyötahojen puute, kustannukset sekä epätietoisuus siitä, kuinka hyvinvointiteknologia liittyy terveydenhuollon lupien päivittämiseen. Esimerkiksi etäpalvelujen käyttöönotto yrityksissä vaatii, että yrittäjä on päivittänyt yrityksen terveydenhuollon luvan tai rekisteröinnin (Valvira 2022).
Teknologialla on merkittävä rooli nyky-yhteiskunnassa ja sen käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat hoitotyössä sosiaali- ja terveysalalla. Teknologian käyttö lisääntyy tulevaisuudessa myös alan pk-yritysten työvälineenä, mutta kuinka voitaisiin tukea yrittäjiä kehittymisessä? Hyvinvointi- ja terveysteknologian hyödyntäminen edellyttää monipuolista tietoa ja osaamista sekä useiden tahojen sujuvaa yhteistyötä (THL 2022).
Olisi tarpeen järjestää sote pk-yrittäjille ohjaus- ja tukipalveluja. Hyödyllistä olisi myös laatia räätälöityjä tietoiskuja esimerkiksi teknologian mahdollisuuksista, vuorovaikutteisuudesta, tietosuojasta tai käyttöönoton lupa-asioista. Jatkossa olisi tärkeää selvittää myös Etelä-Karjalan alueella sosiaali- ja terveysalan yritysten henkilöstön näkemyksiä hyvinvointiteknologian käytöstä.
Kirjoittajat
Jenni Golnick-Laitinen ja Tiia Veikkolainen valmistuvat LAB-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajiksi (AMK).
Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Golnick-Laitinen, J. & Veikkolainen, T. 2022. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysalan pk-yrittäjien esteet hyvinvointiteknologian käyttöönotolle. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824634
Hammar, T., Vainio, S. & Sarivaara, S. 2017. Kotihoidossa käytettävän teknologian kirjo on laaja, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä. Tutkimuksesta tiiviisti 27. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-912-5
Jejimenezlc. 2015. Jesus. Tekniikka tausta teknologia aivot. Pixabay. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/tekniikka-tausta-teknologinen-aivot-784046/
Oinas, T., Karhinen, J., Tammelin, M., Hirvonen, H., Hämäläinen, A. & Taipale, S. 2021. Teknologisten laitteiden ja sovellusten käyttö vanhustyössä. Yhteiskuntapolitiikka 86 (2021):2, 166–179. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041310334
STM. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena – Digitalisaatio muuttaa maailmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2016:5. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6
THL. 2022. Terveys- ja hyvinvointiteknologia – mitä yritysten ja sote-organisaatioiden tulee tietää? Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati-/tapahtumat/terveys-ja-hyvinvointiteknologia-mita-yritysten-ja-sote-organisaatioiden-tulee-tietaa-
Toivonen, M. & Vainionpää, J. 2020. Hyvinvointialan yrittäjien tiedot ja käsitykset hyvinvointiteknologiasta – Kysely eteläpohjalaisille yrittäjille. FinJeHew. 2020;12(02), 139–157. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://journal.fi/finjehew/article/download/87711/72851
Valvira. 2022. Sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja hallintovirasto (Valvira). Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut
