IBD-potilaan ohjauksen kehittämisen tarpeet

Krooninen tulehduksellinen suolistosairaus eli Inflammatory Bowel Disease (IBD) on noussut kansansairaudeksi Suomessa (Kolho 2020). IBD-hoitajan rooli ja hoitajan vastaanotto on luotu tulehduksellista suolisairautta sairastavan potilaan tueksi ja matalan kynnyksen kontaktiksi.

IBD-hoitaja ohjaa suolistotulehdukseen vastasairastanutta potilasta yhdessä lääkärin ja moniammatillisen tiimin kanssa. (O’ Connor ym. 2013.) Kliininen asiantuntijuus hoitotyössä ja välitön potilaslähtöinen ohjaus korostuvat ydinkompetenssin kuvauksessa sairaanhoitaja YAMK -osaamisalueina. Laajavastuinen sairaanhoitaja perustaa potilasohjauksen hoitosuosituksiin, soveltaa monipuolisia ohjausmenetelmiä ja ylläpitää osaamistaan osana moniammatillista työyhteisöä. (Sulosaari ym. 2020.) 

Turvallisuus ja omatoimisuus kiinnostaa

Kääriäinen (2007, 40) kuvaa ohjauksen laadun muodostuvan hoitajien resursseista sekä vuorovaikutteisesta ja potilaslähtöisestä ohjauksen toteutuksesta. Potilasohjausosaamisen osa-alueet toteutuvat, kun hoitohenkilökunta käyttää riittävästi aikaa potilasohjaukseen (Tervo-Heikkinen 2018, 189). YAMK-opinnäytetyön (Nisonen 2021) tulosten mukaan IBD-potilaiden tuen tarpeet (kuva 1) liittyvät ymmärtävään vuorovaikutukseen, sairauden lääkehoitoon sekä arjessa selviytymiseen sairauden aiheuttamien oireiden kanssa.

Turvallisuuteen ja omatoimisuuteen liittyvät tiedon tarpeet korostuivat potilaiden näkemyksissä. Potilaan oireiden ja tarpeiden kuunteleminen auttaa tulehduksellisen suolitulehduksen omahoidossa.

Potilasohjauksen kehitystoiveet

Nisosen (2021) IBD-hoitajakyselyn tulosten mukaan työyksikön kannustava ilmapiiri, helposti käytettävissä oleva näyttöön perustuva ohjausmateriaali sekä mahdollisuus kehittää potilasohjausta arvioitiin vaikuttavan potilasohjauksen laatuun. Potilaslähtöisen ohjauksen avulla selvitetään potilaan voimavarat ja ohjaus on yksilöllisempää. Ohjauksen kehittämiseen, ohjausvalmiuksien ylläpitoon ja kirjaamiseen toivottiin lisäkoulutusta. Ohjausmenetelmiksi ehdotettiin etävastaanottoja tai virtuaaliohjauksia sekä lisää puhelinohjauksia tulevaisuudessa.

Potilasohjauksen palautteen kysyminen ja ohjauksen arvioinnin kirjaaminen potilaskertomukseen ei ollut yhtenäistä vastaajien mukaan. Ohjauskoulutuksiin osallistuminen ei kuitenkaan ollut kaikille vastanneille hoitajille mahdollista. IBD-hoitajakysely tuotti tietoa ohjauksen resursseista, kirjaamisesta ja koulutustarpeesta. Hoitajavastaanoton kehitystoiveita on sanapilvenä (kuva 2).

Etävastaanottoa tai virtuaalista ohjausta toivottiin kehitettävän ohjausmenetelmäksi koronapandemian aikana. Ohjaus etävastaanottona tai tietokoneen kautta edellyttää tietoteknisen osaamisen päivittämistä ja tukea työyksiköstä. IBD-ohjaus etävastaanottona voisi olla toimivaa, jos se on potilaslähtöistä ja potilaan tarpeisiin sopivaa.

Lähteet

M. O’Connor, P. Bager, J. Duncan, J. Gaarenstroom, L. Younge, P. Détré, F. Bredin, L. Dibley, A. Dignass, M. Gallego Barrero, K. Greveson, M. Hamzawi, N. Ipenburg, D. Keegan, M. Martinato, F. Murciano Gonzalo, S. Pino Donnay, T. Price, A. Ramirez Morros, M. Verwey, L. White, C.J. van de Woude, N-ECCO Consensus statements on the European nursing roles in caring for patients with Crohn’s disease or ulcerative colitis, Journal of Crohn’s and Colitis, Volume 7, Issue 9, October 2013, Pages 744–764. [Viitattu 18.05.2021]. Saatavissa:  https://doi.org/10.1016/j.crohns.2013.06.004

Kääriäinen, M. 2007. Potilasohjauksen laatu: Hypoteettisen mallin kehittäminen. Oulu: Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. [Viitattu 18.05.2021].  Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514284984.pdf

Nisonen, S. 2021. Asiantuntijasairaanhoitajan potilasohjaus – Tulehduksellinen suolistosairaus. YAMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. [Viitattu 25.05.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310545

Sulosaari, V., Elomaa-Krapu, M., Hopia, H., Koivunen, K., Leinonen, R., Liikanen, E., Penttinen, U., Törmänen, O., Valta, L. & Heikkilä, J. 2020. Ydinkompetenssit kliinisen asiantuntijan (ylempi AMK) koulutuksessa. [Viitattu 18.05.2021]. Saatavissa: https://uasjournal.fi/1-2020/kliinisen-asiantuntijan-ydinkompetenssit/#1458134585005-b3f22396-5506

Tervo-Heikkinen, T., Saaranen, T., Huurre, T.& Turunen, H. 2018. Hoitohenkilökunnan arviot potilasohjausosaamistaan -kyselytutkimus yliopistollisessa sairaalassa. Hoitotiede 30 (3), 179–190. [Viitattu 18.05.2021].

Kuvat

Kuva 1. Nisonen, S. 2021.

Kuva 2. AnswerGarden 2021. Sanapilvi hoitajavastaanoton kehitystarpeet. [Viitattu 03.05.2021]. Saatavissa https://answergarden.ch/1894543