ICF-malli osaksi asiakkaan ja sote-henkilöstön arkea

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan toimintakyvyllä tarkoitetaan laajaa ja kokonaisvaltaista näkemystä ihmisen selviytymisestä hänelle tärkeistä toiminnoista elinympäristöissään (THL 2023). Toimintakykyosaamisen kehittämisessä on tärkeää pyrkiä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen kansallisesti yhdenmukaisiin käytäntöihin ja toimintatapoihin (OPM & STM 2022).

ICF on kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus, joka kuvaa toimintakykyä, toimintarajoitteita sekä niihin vaikuttavia yksilö- ja ympäristötekijöitä moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja dynaamisena tilana (THL 2023). ICF-mallin käyttö mahdollistaa sosiaali- ja terveysalan toimijoille yhteisen kielen sekä tukee asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja osallisuuden vahvistamista hänen omassa arjessaan.  

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on linjattu, että ICF otetaan organisaatiossa laajasti käyttöön toimintakyvyn arvioinnissa, palveluprosessien kuvauksissa ja palveluiden suunnittelussa (Ekhva 2021).

ICF-mallin jalkauttaminen arkeen

ICF:n jalkauttaminen käytäntöön on monissa eri tutkimuksissa osoittautunut haasteelliseksi saadusta koulutuksesta huolimatta. On todettu, että koulutuksen tulisi olla työelämän tarpeet huomioivaa ja käytännönläheistä. Lisäksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, kuten ohjausta ja mentorointia ICF:n soveltamiseksi organisaation ja työyksiköiden toimintaan. (Paltamaa & Perttinä 2015.)

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ICF:ää on lähdetty jalkauttamaan kaksipäiväisten koulutusten myötä LAB-ammattikorkeakoulun sekä hyvinvointialueen asiantuntijan yhteistyönä. Pedagoginen osaaminen yhdistettynä organisaation tarpeiden ja käytänteiden tuntemiseen on mahdollistanut työyksiköiden tarpeista lähtevän koulutuksen suunnittelun sekä toteutuksen. Yhteistyön tuloksena ICF:n teoriaa on viety osallistujien arjen työhön osallistavia ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen. Yhteistyö varmistaa saumattoman työskentelyn jatkumisen eri yksiköissä ICF-asiantuntijan johdolla.

ICF:n käyttö toimintakyvyn arvioinnissa tukee asiakkaan toimintarajoitteiden varhaista tunnistamista ja tarkoituksenmukaisten interventioiden oikea-aikaista kohdentumista. Asiakkaan omien tavoitteiden, voimavarojen ja vahvuuksien huomioiminen mahdollistuu eri toimijoiden yhteisellä toimintakyky-ymmärryksellä sekä laaja-alaisella toimintakykyosaamisella. Tämä poistaa  parhaimmillaan päällekkäistä tekemistä, tiivistää monialaista yhteistyötä ja verkostoitumista.

Osallistujilta saadun palautteen mukaan ICF:n sisäistämistä koulutuspäivien aikana edisti kokemusten ja oivallusten jakaminen osallistavien harjoitteiden kautta sekä työelämästä nousseiden käytännön esimerkkien nivominen teoriaan. Koulutusten keskeisinä oivalluksina on korostunut asiakkaalle merkityksellisten asioiden huomiointi, toimintakyvyn laaja-alainen ymmärtäminen sekä asiakkaan palvelupolkua sujuvoittavan yhtenäisen toimintakykytiedon tärkeys.

Lähteet 

Ekhva. 2021. Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Yhteinen tulevaisuus – Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa. Päivitetty hankesuunnitelma. Viitattu 26.3.2023. Saatavissa  https://innokyla.fi/sites/default/files/2022-02/22.11.2021%20p%C3%A4ivitetty%20hankesuunnitelma_Etel%C3%A4-Karjala.pdf

OPM & STM. 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö & Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi. Kuntoutuksen osaamis- ja työelämätarpeet.

Paltamaa, J. & Perttinä, P. (toim.) 2015. Toimintakyvyn arviointi. ICF teoriasta käytäntöön. KELA. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 137.

THL. 2023. ICF-luokitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.3.2023. Saatavissa ^{https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus}