Moni suomalainen aikuinen pelkää suun terveydenhoitoa. Hoitopelko voi olla hyvin voimakasta ja elämää rajoittavaa, joten erilaisia keinoja pelon lievittämiseksi tarvitaan. Asia on merkittävä kansanterveydenkin näkökulmasta, koska hoitopelko on suoraan yhteydessä huonoon suunterveyteen (Pohjola 2012).
Virtuaaliset keinot hammashoitopelon lievittämisessä
Virtuaalitodellisuus tarkoittaa keinotekoisesti luotua virtuaalista ympäristöä, joka esitetään aisteillemme niin, että koemme olevamme oikeasti siellä tai näkevämme sieltä asioita. Virtuaalitodellisuus on kolmiulotteinen, tietokoneella tuotettu ympäristö, jossa ihminen voi tutkia asioita ja olla vuorovaikutuksessa. Ihminen tulee osaksi tätä virtuaalista ympäristöä ja pystyy tekemään siellä erilaisia asioita, esimerkiksi koskettamaan ja siirtämään tavaroita. (VRS 2017.)
Suun terveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittämiselle on tarvetta. Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana VIRSU-hankkeessa, jonka tarkoituksena on toteuttaa virtuaalinen suunterveydenhuollon palveluympäristö alalla toimivien yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä. Hankkeen yhtenä osana on hoitopelosta kärsiville henkilöille virtuaalinen hoitohuone: Pelko-pois-klinikka, jossa voi tutustua instrumentteihin, hoidon aikana aiheutuviin ääniin tai katsoa miten esimerkiksi hampaan paikkaus tehdään. Juhanila & Virtasen (2020) opinnäytetyössä tuotetaan tietoa VIRSU-hankkeessa hyödynnettäväksi.
Opinnäytetyön tuloksia
Opinnäytetyöhön haastateltiin kymmentä hammashoitopelkoista aikuista. Tarkoituksena oli selvittää, mikä hammashoidossa aiheuttaa pelkoa, lievittää pelkoa ja millä virtuaalisilla keinoilla ja menetelmillä pelko lieventyisi.
Haastatteluista selvisi, että hammashoitopelkoa aiheuttavat hammashoidon toimenpiteet, hammashoidon välineet, aistiärsykkeet hammashoitotilanteessa, negatiiviset kokemukset hammashoidossa sekä kontrollin menettäminen. Opinnäytetyön mukaan hammashoitopelkoiset potilaat haluaisivat nähdä virtuaalisesti eri hammashoidon toimenpiteitä, instrumentteja sekä hoitohenkilökunnan esittelyä. Osallistujat kokivat erityisen tärkeäksi heitä hoitavan henkilökunnan näkemisen etukäteen ennen vastaanotolle menoa. Haastateltavien mielestä virtuaalisista pelon hoitokeinoista olisi heille apua hammashoitopelon hallinnassa. He olivat myös kiinnostuneita erilaisista virtuaalisista pelonhoitokeinoista.
Opinnäytetyötä voi hyödyntää VIRSU-hankkeessa ja kehittäessä potilaan pelkoa lievittäviä virtuaalisia ja muita menetelmiä. Työtä tehdessä huomasimme, kuinka suuri tarve on löytää uusia keinoja hammashoitopelon lieventämiseen. Haastateltavat kokivat tärkeäksi aiheen selvittämisen ja toivoivat olevansa hyödyksi osallistuessaan opinnäytetyöhön tutkimukseen.
Kirjoittajat
Hanna Virtanen ja Hanna Juhanila ovat suuhygienistiopiskelijoita Savonia-ammattikorkeakoulussa. Teksti liittyy heidän opinnäytetyöhönsä. Suuhygienistikoulutus on toteutettu Savonia-ammattikorkeakoulun, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyössä.
Kaarina Sirviö on suuhygienistikoulutuksen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Sari Lappalainen on hyvinvointialan lehtori LAB-ammattikorkeakoulusta ja toimii suuhygienistikoulutuksen koordinaattorina Lahdessa.
Lähteet
Juhanila, H. & Virtanen, H. 2020. Hammashoitopelon lieventäminen virtuallisesti: Pelkopotilaiden näkemyksiä. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225632
Pohjola, V. 2012. Hammashoito pelko liittyy masennukseen. Mediauutiset. [Viitattu 19.4.2020] Saatavissa: http://www.mediuutiset.fi/uutiset/hammashoitopelko-liittyy-masennukseen/11d419a3-ab62-3643-9ed1-feba9d765742
VRS Virtual Reality Society 2017. [Viitattu 19.4.2020.] Saatavissa: https://www.vrs.org.uk/virtual-reality/what-is-virtual-reality.html
