Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, joista hellejaksot ovat yksi konkreettisimmista esimerkeistä. Tulevaisuudessa helteitä esiintyy todennäköisesti entistä useammin, ne kestävät pidempään ja ajoittuvat laajemmalle ajanjaksolle keväästä syksyyn. (IPCC 2023.)
Samaan aikaan kaupungistuminen jatkuu ja yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupunkialueilla (Ren ym. 2023). Kaupungeissa lämpösaarekeilmiö voimistaa helteiden vaikutusta sitomalla lämpöenergiaa kaupungin rakenteisiin ja pitämällä lämpötilat korkeina myös yöaikaan (European Environment Agency 2021). Näiden ilmiöiden yhteisvaikutus lisää terveysriskejä, jotka kohdistuvat erityisesti ikääntyneeseen väestöön. Tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen asuu ympäristöissä, joissa altistuminen helteelle on sekä voimakkaampaa että pitkäkestoisempaa. (Suomen ympäristökeskus 2024.)
Ikääntyneet erityisessä riskissä
Ikääntyneet ovat erityisessä riskissä hellejaksojen aikana, sillä kehon lämmönsäätely heikkenee iän myötä. Hikoilu vähenee, ihon verenkierto reagoi hitaammin ja sydän- ja verenkiertoelimistön sopeutumiskyky heikkenee, jolloin keho ei pysty poistamaan ylimääräistä lämpöä yhtä tehokkaasti kuin nuoremmilla. Lisäksi janon tunne voi heikentyä, mikä lisää nestehukan ja kuivumisen riskiä, ja kehon lämpötilan nousu voi tapahtua nopeammin ja huomaamattomammin. Näiden fysiologisten muutosten seurauksena ikääntyneillä esiintyy enemmän lämpöuupumusta, lämpöhalvausta ja elinvaurioita, kuten munuaisten toimintahäiriöitä helteiden aikana. (Kollanus & Lanki 2024.)
Toinen keskeinen syy korostuneeseen riskiin liittyy sairauksiin, lääkityksiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Ikääntyneillä on usein pitkäaikaissairauksia, kuten sydän- ja verenkierto- tai hengityssairauksia, jotka voivat pahentua kuumuuden vaikutuksesta. Monet lääkkeet, kuten diureetit ja verenpainelääkkeet, voivat lisäksi heikentää kehon nestetasapainoa ja lämmönsäätelyä. Sosiaaliset tekijät, kuten yksinäisyys, liikuntarajoitteet ja taloudelliset resurssit, voivat estää hakeutumasta viileämpiin tiloihin tai reagoimasta ajoissa helteen aiheuttamiin oireisiin. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus selittää sen, miksi helleaallot lisäävät merkittävästi ikääntyneiden sairastavuutta ja kuolleisuutta maailmanlaajuisesti. (Layton ym. 2020; Healy ym. 2026.)
Kaupungistuminen ja asumisen haasteet
Samanaikaisesti kun helteet yleistyvät, myös väestön rakenne muuttuu. Ikääntyneiden määrä kasvaa, ja yhä useampi heistä asuu kaupungeissa, yleensä keskustan alueilla lähellä palveluita. Tämä kehityssuunta kytkeytyy myös laajempaan tavoitteeseen mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja vähentää laitoshoidon tarvetta (Digi- ja väestötietovirasto 2022).
Kääntöpuolena on, että monet asuvat yksin asunnoissa, joita ei ole suunniteltu kestämään kuumuutta. Erityisesti vanhemmassa rakennuskannassa viilennysratkaisut ja ilmanvaihto voivat olla puutteellisia, jolloin sisälämpötilat nousevat helposti. Yhdistettynä kaupunkien lämpösaarekeilmiöön tämä lisää riskiä merkittäville terveyshaitoille ja hellekuolemille tulevaisuudessa.
Ikääntyneiden hellehaavoittuvuuden vähentäminen
Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä -hankkeessa on tarkasteltu helteiden vaikutuksia Päijät-Hämeen haavoittuviin väestöryhmiin, ja tulokset osoittavat ikääntyneet keskeiseksi riskiryhmäksi erityisesti kaupunkialueilla. Tarkastelun perusteella ikääntyvien hellehaavoittuvuuden vähentämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Keskeistä on, että asunnot ja kaupunkiympäristöt eivät ylikuumenisi. Varjostus ja viherrakenteen lisääminen voivat helpottaa lämpökuormaa erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla. Kotiin vietävien palveluiden merkitys myös korostuu, sillä niiden avulla voidaan seurata ikääntyneiden vointia ja huolehtia esimerkiksi riittävästä nesteytyksestä. Myös passiivisten viilennyskeinojen, kuten tuuletuksen ja sälekaihtimien, oikea käyttö on tärkeää. Mahdollisuus päästä viileisiin tiloihin on tärkeää erityisesti yksin asuville. Sosiaalisilla verkostoilla on myös iso rooli siinä, että helteeseen liittyvät riskit huomataan ajoissa ja apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. (Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä 2026.)
Linkki Helle-hankkeen nettisivuille
Kirjoittajat
Erika Tapaninen, ins. (AMK), DI (kiertotalous), toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä. Helle-hankkeessa hän toimii projektipäällikkönä.
Päivi Viitanen, TtM, Th YAMK, AmO, toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. Hän toimii opetustyön lisäksi asiantuntijana Helle-hankkeessa.
Lähteet
Digi- ja väestötietovirasto. 2022. Ikääntyneen laitoshoito. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/sosiaalinen-turva/ikaantyneiden-asuminen/opas/ikaantyneelle-uusi-koti/ikaantyvan-laitoshoito
European Environment Agency. 2021. Heat and cold — extreme heat. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://www.eea.europa.eu/en/analysis/publications/europes-changing-climate-hazards-an-index-based-interactive-eea-report/heat-and-cold/heat-and-cold-extreme-heat
Healy, J., Castro, E., Yazdi, M., Rice, M., Chang,H., Steenland, K., Wei, Y. & Schwartz, J. 2026. Heat waves and annual mortality among older adults (aged ≥65 years) in the USA. Lancet Planet Health. Vol. 10 (2), 101432. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.lanplh.2026.101432
Helle – Sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä. 2026. Yleistyvät helteet Lahdessa ja Päijät-Hämeessä: Asukkaiden haavoittuvuustarkastelu 05/2026. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://www.lahti.fi/tiedostot/yleistyvat-helteet-lahdessa-ja-paijat-hameessa-asukkaiden-haavoittuvuustarkastelu/
IPCC. 2023. Climate Change 2023: Synthesis Report. Intergovernmental Panel on Climate Change. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://www.ipcc.ch/report/ar6/syr/
Jhenning. 2022. Retiree, pensioners, elderly, couple. Pixabay. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://pixabay.com/photos/retiree-pensioners-elderly-couple-7390179/
Kollanus, V. & Lanki, T. 2024. Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa. Ympäristö ja Terveys. Vol. 55 (1), 20–25. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031210824
Layton, B., Li, W., Yuan, J., Gilman, J., Horton, D. & Setoguchi, S. 2020. Heatwaves, medications, and heat-related hospitalization in older Medicare beneficiaries with chronic conditions. PLOS ONE. Vol. 15 (12), e0243665. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0243665
Ren, Y., Lafortezza, R., Giannico, V., Sanesi, G., Zhang, X. & Xu, C. 2023. The unrelenting global expansion of the urban heat island over the last century. Science of The Total Environment. Volume 880, 163276. Viitattu 25.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2023.163276
Suomen ympäristökeskus. 2024. Alue- ja yhdyskuntarakenteen tilanne- ja tulevaisuuskuva 25.1.2024. Viitattu 25.5.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/85e44749-2f00-4d9f-bad9-baa506da2c8f/content
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/helle-saan-aari-ilmioihin-sopeutuminen-paijat-hameessa
