Terveydenhoitajan työ on merkityksellistä työurien jatkamisessa

Mäenpää ja Hakulinen nostavat Helsingin sanomien lukijan mielipidekirjoituksessa (HS 19.1.2026) esille terveydenhoitajakoulutuksen merkityksen ja vaaran sen pirstaloitumisesta. Kirjoituksessa korostetaan terveydenhoitajien monipuolista osaamista ja sitä, että terveydenhoitajakoulutuksessa opiskelija saa teoreettiset ja käytännölliset valmiudet työskennellä perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa sekä muun muassa järjestöissä ja erilaisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kehittämistehtävissä. Listalta puuttuu usein, kuten tästäkin, terveydenhoitajien merkittävä rooli työterveyshuollossa työikäisten terveyden ja työkyvyn edistämisessä sekä työurien pidentämisessä.

Työkykyinen Suomi 2023–2027 on hallitusohjelmaan kirjattu työkykyohjelma, jonka tavoitteena on edistää työikäisen väestön työ- ja toimintakykyä, vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä ja parantaa työssä jaksamista. Ohjelman tavoitteena on myös parantaa työkykyä edistävien eri toimijoiden välistä yhteistoimijuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö). Suomen väestön ikääntyminen lisää kestävyysvajetta ja tarvetta työurien pidentämiseen.

Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon perustehtävä (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyshuoltolaki 1383/2001, Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista). Työkykyriskien hallinnalla ja varhaisella tunnistamisella sekä työhön paluun tuella pystytään pidentämään työuria ja työterveyshuollon rooli työpaikkojen yhteistyökumppanina on tässä merkittävä. Työterveyshuolto toimii myös koordinoijana työntekijöiden erilaisilla hoito- ja kuntoutuspoluilla. Tätä työterveyshuollon ydinosaamista tarvitaan yhä enemmän, kun tavoitteena on työurien pidentäminen sekä työelämään osallistumisen mahdollistuminen yhä suuremmalle joukolle osatyökykyisiä työikäisiä.

LAB on merkittävä työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen järjestäjä

Terveydenhoitajat pitävät työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta tärkeänä täydennyskoulutuksena. Johansson (2016) on tutkinut gradussaan terveydenhoitajien näkemyksiä täydennyskoulutuksesta, terveyden edistämisen osa-alueista ja erityispätevyydestä. Työikäisten terveyden edistämisen erityispätevyys koettiin kolmanneksi tärkeimpänä. Tärkeimpänä sitä piti 12 % vastaajista. Työterveyshuollon 15 op pätevöittävä koulutus on lakisääteinen (Vna 208/2013), joka terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien on suoritettava kahden vuoden kuluessa työterveyshuoltoon siirtymisestä.

LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille yhteistyössä valtakunnallisen ammattikorkeakouluverkoston ja Työterveyslaitoksen kanssa. Ammattikorkeakouluverkostoon kuuluu vuonna 2026 seitsemän ammattikorkeakoulua. LABista valmistuukin vuosittain päteviä työterveyshuollon ammattihenkilöitä eniten ammattikorkeakouluverkostosta eli n. 60–75 kpl.

Olkaamme ylpeitä LABin terveydenhoitajakoulutuksesta sekä kaikista hallitusohjelman mukaisista täydennyskoulutuksista! Työterveyshuollon pätevöittävällä koulutuksella tuotamme työterveyshuollon osaavia ammattihenkilöitä tukemaan työpaikkoja työkykyisten vuosien lisäämisessä, Aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnoilla parannamme työhyvinvoinnin edistämistä työpaikoilla ja Tulevaisuuden työllisyyspalveluiden osaaja -koulutuksella lisätään työllisyyspalveluiden osaamista työllistymisen edistämisessä.

Lähteet:

Johansson, U. 2016. Terveydenhoitajien näkemyksiä täydennyskoulutuksesta, terveyden edistämisen osa-alueista ja erityispätevyydestä. Pro gradu tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos. Saatavilla osoitteessa: https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/e8b266ed-5bd0-44ad-9c9a-62af659bc219/content Viitattu 28.1.2026.

Mäenpää, T., Hakulinen, T. Terveydenhoitajien koulutus on vaarassa pirstaloitua. Terveydenhoitajien koulutus on vaarassa pirstaloitua | HS.fi Viitattu 28.1.2026

Sosiaali- ja terveysministeriö. Työelämäohjelmat 2024–2027 – Sosiaali- ja terveysministeriö Viitattu 28.1.2026

Työterveyshuoltolaki. Työterveyshuoltolaki | 1383/2001 | Lainsäädäntö | Finlex

Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista. Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta | 708/2013 | Lainsäädäntö | Finlex