Ilmastonmuutos ei ole enää kaukainen uhka, vaan se vaikuttaa arkeen yhä voimakkaammin: hellejaksot pitenevät, rankkasateet lisääntyvät ja epävarmuus kasvaa. Sote‑sektorin tehtävä on yhtä aikaa suojella haavoittuvimmassa asemassa olevia – kuten ikääntyneitä, pitkäaikaissairaita ja lapsia – sekä vähentää omia päästöjään. Skenaariotyöskentely tarjoaa välineen tarkastella muutoksia ennakoivasti ja tukea päätöksentekoa, joka kestää pitkällä aikavälillä.
Ilmastonmuutos haastaa soten arkea
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt Suomen terveydenhuollossa. Kuumuus lisää terveysriskejä, ja ilmanlaadun heikkeneminen, tartuntatautien muutokset sekä mielenterveyden kuormitus haastavat palvelujärjestelmää. Ilmastoahdistus on yleistynyt ja näkyy erityisesti nuorten kokemuksissa. (Halonen ym. 2023; THL 2023.)
Ilmastomallit ennakoivat ääriilmiöiden lisääntyvän, mikä edellyttää sotetoimijoilta entistä systemaattisempaa varautumista. Samalla ala on merkittävä päästöjen lähde: sosiaali- ja terveydenhuollon osuus Suomen kokonaispäästöistä on 6,5 %, joten kestävät ratkaisut – energiatehokkuus, uusiutuva energia, vastuulliset hankinnat ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen – ovat välttämättömiä. (Meriläinen ym. 2021.)
Toivoa tarvitaan
Sitran (2025) ennakointikatsauksen mukaan nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt, ja huoli planeetan elinkelpoisuudesta kasvaa (Poussa ym. 2025). Sote-alan rooli ei kuitenkaan ole vain varautua, vaan myös vahvistaa toivoa ja tarjota turvallisuuden tunnetta. LAB-ammattikorkeakoulussa tähän tarpeeseen vastattiin Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja koulutuksella (Mursinoff 2024; Tiitta 2025). Opintokokonaisuuden loppuvaiheessa opiskelijat tarkastelivat tulevaisuutta skenaariotyöskentelyn kautta.
Skenaariotyöskentelyn avulla katse tulevaan
Skenaariotyöskentelyssä opiskelijat rakensivat vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja pohtivat, miten ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset näkyvät sote‑alan arjessa ja minkälaista osaamista tulevaisuus vaatii. Työskentely toteutettiin Zoomin whiteboard‑työkalulla, joka mahdollisti yhteisen tiedonrakentamisen ja tasavertaisen osallistumisen.
Ajattelun jäsentämiseen hyödynnettiin Sitran Tulevaisuuskolmiota (2023), jonka avulla tarkasteltiin menneisyyden painolastia, nykyhetken muutosvoimia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Opiskelijat kokivat erityisesti sen oivalluttavana, ettei tulevaisuus ole yksi ennalta määrätty polku, vaan joukko vaihtoehtoja, joihin voidaan vaikuttaa.
Skenaarioiden rakentaminen eteni vaiheittain: aluksi koottiin tulevaisuuskolmion näkökulmat pienryhmissä, jonka jälkeen ideoitiin konkreettisia skenaarioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista soten arkeen. Lopuksi tuotokset analysoitiin yhdessä ja kytkettiin osaksi ilmastoterveysosaamisen kokonaisuutta.
Työskentely vahvisti opiskelijoiden tulevaisuuslukutaitoa: kykyä hahmottaa epävarmuutta, tunnistaa muutosajureita ja rakentaa toivottavia tulevaisuuksia. Menneisyyden paino näkyy esimerkiksi kulutuskulttuurissa ja muutosvastarinnassa, nykyhetkeä ohjaavat ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ja vihreän siirtymän vaatimukset, ja tulevaisuuden imu kutsuu kohti ennakoivaa ja kestävää sote‑järjestelmää. Monialainen yhteistyö, ilmastoterveysosaamisen vahvistaminen ja uudet toimintatavat voivat tehdä sote‑alasta suunnannäyttäjän kestävän hyvinvoinnin rakentamisessa.
Skenaariotyöskentely oli osa Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja 20 op -koulutuskokonaisuutta, jota toteutettiin osana Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpan) rahoittamaa kokonaisuutta. Koulutuksen myötä ilmastoterveysosaaminen vahvistui ja skenaariotyöskentely tuotiin osaksi osaamisen vahvistumista ja kehittämistä.
Artikkelin muotoilussa on hyödynnetty Copilot-tekoälyä.
Kirjoittajat
Maija Eerola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana, ja hän on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja 20 op – koulutuskokonaisuutta. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat yhteiskehittämisen ja fasilitoinnin monet mahdollisuudet.
Päivi Viitanen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. Hän on toiminut vastuuopettajana Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja 20 op – koulutuksessa. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin ja ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimiin liittyvän osaamisen kehittäminen.
Lähteet
Halonen, J., Miettinen, I. & Pekkanen, J. 2023. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin on varauduttava. Lääkärilehti. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/ilmastonmuutoksen-terveysvaikutuksiin-on-varauduttava/?public=ca6be77fb4679ca19ee1ad83573bce26
Meriläinen, P., Paunio, M., Kollanus, V., Halonen, J., Tuomisto, J., Virtanen, S., Karvonen, S., Hemminki, E., Kuusipalo, H., Koivula, R., Mäkelä, H., Huusko, S., Voutilainen, L., Huldén, L., Raulio, S., Keskimäki, I., Partonen, T., Mänttäri, S., Viitanen, A-K., Kangas, P., Sarlio, S., Lyyra, K., Viljamaa, S. & Mukala, K. 2021. Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:20. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5410-6
Mursinoff, E. 2024. Sote-alan tulevaisuus, ilmastonmuutos ja sopeutumisstrategiat. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/sote-alan-tulevaisuus-ilmastonmuutos-ja-sopeutumisstrategiat/
Poussa L., Rekola S. & Tähkäpää, O. 2025. Mitä jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? Nuorten tulevaisuususko epävarmuuksien ajassa. Sitran ennakointikatsaus #6. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/10/Mita-jos-nuoret-menettavat-uskonsa-tulevaisuuteen.pdf
Sitra 2023. Tulevaisuuskolmio. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/caset/tulevaisuuskolmio/
THL 2023. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/ilmastonmuutos/ilmastonmuutoksen-terveysvaikutukset
Tiitta, I. 2025. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-512-4
