Esineiden internet (IoT) sekä IoT-teknologiat ovat avainasemassa, kun tavoitellaan tuottavuuden merkittävää parantamista yrityksissä. Syyskuussa 2021 järjestetyssä IoT-ideasta toimivaksi tuotteeksi -webinaarissa keskityttiin esittelemään alan ammattilaisten onnistumisia case-kuvausten ja projektiesittelyiden muodossa. Kohdeyleisönä webinaarissa olivat erityisesti IoT-alan ammattilaiset.
![[ALT TEXT Kuvakaappaus Annika Wolffin englanninkielisestä esityksestä. Examples of IoT systems. 1. Connected vehicles 2. Smart bins 3. Environment monitoring 4. Inventory management 5. Suply chain management 6. Industrial energy management system]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/09/467_2021_IoT-ideasta-toimivaksi-tuotteeksi_1-1024x512.png)
IoT:n monipuolinen maailma
Päivän aikana päästiin toteamaan jälleen kerran, että IoT:sta on terminä erilaisia käsityksiä ja tulkintoja. Monipuolisia ovat myös IoT:n hyödyntämisen kohteet. Pekka Uusitupa Mopasol Oy:stä esitteli kaksi mielenkiintoista ja hyvin erilaista esimerkkiä. Toisessa käytiin läpi kuvassa 2 esiteltyä IoT-kokonaisuutta, jota on usean vuoden ajan rakennettu pienempien projektien kautta. Asiakasyritysten tuotantotiloissa voidaan IoT:n avulla automatisoida ja hallita muun muassa lämpö- ja kosteusmittausta, tilatietoja ja tuotantomääriä sekä seurata ja hallinnoida koneiden käyntiä.
Myös esimerkiksi trukkien sisätilojen paikannuksen yhdistäminen esimerkiksi varaston ovien hallinnointiin sekä tilojen varoitusjärjestelmään lisää työturvallisuutta. Tietyissä vaarapaikoissa käynnistyvät automaattisesti varoitusvalot trukin lähestyessä. Toisessa esityksessä taas matkattiin Lappiin ja tutustuttiin satojen vuokramökkien kylään suunniteltuun ja toteutettuun revontulihälytysjärjestelmään. (Uusitupa 2021.)
![[ALT Text: Piirros tehtaasta, pohjapiirrokseen merkitty IoT-toiminnot ikoneilla. Teksti: Lähtökohtana oli, että haluttiin tehostaa tuotantoa, sekä saada enemmän tietoa, mitä tuotannossa ja kiinteistössä todella tapahtuu.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/09/467_2021_IoT-ideasta-toimivaksi-tuotteeksi_2-1024x562.png)
IoT paja -säätiön Matti Hellgren taas esitteli neljä erilaista esimerkkiä yrityksistä ja tuotteista, joiden kehityksessä he ovat olleet auttamassa. IoT paja tarjoaa vastikkeettomasti apua, tiloja ja palveluita IoT-alan pienille ja keskisuurille yrityksille; myös rahoitusta on säätiöltä mahdollista saada. Heidän laboratoriotilansa ovat asiakkaiden käytettävissä vaikka vuorokauden ympäri, ja tapauskohtaisesti mahdollistetaan myös ulkopuolisten palveluiden ja tilojen käyttö. (Hellgren 2021.)
Datan merkitys
Annika Wolff loi esityksessään katsauksen IoT:hen yhteiskehittämisen ja datalähtöisyyden kautta käyden läpi muun muassa menetelmiä, jotka auttavat yhteiskehittämistä sekä eri sidosryhmiä ymmärtämään paremmin kerättyä dataa ja sen merkitystä. (Wolff 2021.)
Useammassa esityksessä sivuttiin IoT-järjestelmien monimutkaistumista. Enää ei kehitetä tuotteita tai järjestelmiä, joiden tehtävänä on tuottaa vain yhdenlaista dataa tai mitata vain yhtä asiaa, vaan ekosysteemit ja analytiikka monimutkaistuvat koko ajan. Wolffin esityksessä annetut esimerkit ja vinkit datan keräämiseen ja datasta viestimiseen tuovat varmasti monille apua ja inspiraatiota.
![[ALT TEXT Kuvakaappaus Annika Wolffin englanninkielisestä esityksestä. Overview: 1. IoT enabled data-driven services. 2. The role of data 3. All data are local 4. Barriers to using data. 5. Solutions to overcome barriers. 6. Questions.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/09/467_2021_IoT-ideasta-toimivaksi-tuotteeksi_3-1024x470.png)
Tuotekehitys on iterointia ja yhteiskehittämistä
Käytännön tasolla iterointi (samanlaisin koetoistoin etenevä tutkimus) ja yhteiskehittäminen näkyivät Vesratio Oy:n Antti Pellisen esityksessä. Heidän yrityksensä on saanut alkunsa käytännön ideasta, isosta kannusta, joka muistuttaa juomaan tarpeeksi. Iteraation ja palautteen kautta kannu on vuosien varrella muuntunut helpommin nostettavaksi älymukiksi. Mukin toiminnot ja jopa oikea väri on löydetty yhteistyön avulla. Vesratio avasi yksityiskohtaisesti kehitystyötä ja sen lopputuloksena kehitettyä kokonaisuutta. (Pellinen 2021.)
Päivän viimeisessä esityksessä LAB-ammattikorkeakoulun Markku Levanen esitteli IoT-osaamisloikka -hankkeessa opiskelijatyönä kehitettyä ennakoivan huollon IIoT-sovelluksen kehitysprosessia. Pilotista voi lukea lisää Theseus-verkkopalvelussa julkaistusta e-kirjasta IoT osaamisloikka: Kuvauksia IoT:n hyödyntämisestä Päijät-Hämeessä.
Kirjoittaja
Ria Gynther työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii IoT-osaamisloikka -hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Hellgren, M. 2021. IoT:n kehittäminen ja käytännön esimerkkejä. Esitys IoT-ideasta toimivaksi tuotteeksi -webinaarissa 15.9.2021.
Pellinen, A. 2021. IoT-palvelun kehittäminen – Case Vesratio. Esitys IoT-ideasta toimivaksi tuotteeksi -webinaarissa 15.9.2021.
Uusitupa, P. 2021. Mitä IoT-projekti tarkoittaa asiakasyritykselle. Esitys IoT-ideasta toimivaksi tuotteeksi -webinaarissa 15.9.2021.
Wolff, A. 2021. Understanding and supporting the role of complex data in co-design of data-driven products and services. Esitys IoT-ideasta toimivaksi tuotteeksi -webinaarissa 15.9.2021.
Linkit
Linkki 1. IoT Paja -säätiö. 2021. IoT-paja. [Viitattu 15.9.2021]. Saatavissa: https://iotpaja.fi/
Linkki 2. Gynther, R. (toim.). 2021. IoT osaamisloikka: Kuvauksia IoT:n hyödyntämisestä Päijät-Hämeessä. [Viitattu 15.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-365-6
Linkki 3. LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. IoT-osaamisloikka. [Viitattu 16.9.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/iot-osaamisloikka
