Niin terveyspalvelujen asiakkailta kuin työntekijöiltäkin vaaditaan nykyään aiempaa enemmän teknologisia taitoja ja uudenoppimisen kykyä. Hyvinvointialalla teknologian käyttöönotto on lisääntynyt, ja varsinkin nyt Covid-19 -pandemian aikana muutos on ollut suurempaa kuin ennen (Kyytsönen ym. 2021, 1).
Vielä kymmenen vuotta sitten terveydenhoitajat käyttivät potilastietojärjestelmän lisäksi sähköpostia ja vain muutamaa muuta ohjelmaa, jotka sujuvoittivat työtä. Kuitenkin murros oli jo lähellä, ja terveydenhoitajan työhön tuli isoja muutoksia.
Terveydenhuollossa digitaaliset laitteet ja sovellukset ovat nykypäivän työvälineitä vuorovaikutuksessa, viestinnässä sekä hyvinvoinnin ja terveydentilan seurannassa (Neittaanmäki ym. 2021, 175). Vielä vuonna 2014 mahdottomalta kuulostanut etävastaanotto olikin totta jo seuraavana vuonna, sillä yksityisellä puolella otettiin käyttöön pilotti lääkärin etävastaanottopalveluista ensimmäiseksi työterveyspalveluiden puolella (Miettinen & Laukkanen 2015). Aluksi etäpalvelut toimivat lääkäreillä, mutta muutama vuosi myöhemmin myös hoitajien vastaanotto verkossa lisääntyi.
Sähköinen työterveystarkastuskin oli ollut käytössä jo muutamia vuosia, mutta sen käyttö lisääntyi entisestään. Ohjelmat lisääntyivät, mutta vielä ongelmana oli se, etteivät ohjelmat keskustelleet kunnolla keskenään. Erilaiset omahoito-ohjelmat ja myös 365-ohjelmistoon siirtyminen ovat taakoittaneet jonkin verran, mutta nyt ne ovat olleet käytössä jo useamman vuoden ja on huomattu niiden jo helpottaneen arkea.
![[Alt-teksti: Työpöytä, jossa on tietokone, näppäimistö ja muuta laitteistoa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/607_2021_IT-teknologian-muutokset-terveydenhoitajan-tyossa-1024x614.jpg)
Terveydenhuollon Kanta-palvelu tuli käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 2010 (Kanta 2020), mutta vasta vuonna 2016 se tuli laajempaan käyttöön (Kanta 2016). Tämä muutti myös potilaskäyntien kirjaamisen rakenteiseksi ja lisäsi klikkauksien määrää. Helpotusta tuli kuitenkin siihen, että nyt julkisella puolella nähtiin myös yksityisen puolen tekstit ja toisin päin. Kanta on helpottanut tietojen siirtoa, mutta edelleen tieto ei liiku siten kuin ihannetilanteessa voisi. Datan hyödyntämisellä saataisiin aikaan toimivampi kokonaisuus ja tämä parantaisi palveluita (Laukkanen 2021). Mutta digitaalisuuteen liittyy myös yksilötason haasteita, sillä esimerkiksi osaamattomuus, verkkoyhteyden ja laitteiden puuttuminen rajoittavat asiakkaan asiointia. Terveydenhoitajan pitäisi myös osata opastaa asiakkaita ohjelmien käyttöön (Vehko ym. 2020, 188, 193−195).
Olemme nyt Yhdistämö-hankkeessa (LAB 2021) tehneet alkuhaastatteluja sote-kentällä, ja suurimmissa osassa vastauksia on tullut esille perehtymisen vähyys sekä se, että omaksumiselle ei ole ollut aikaa. Uusia teknologisia ja digitaalisia laitteita ja järjestelmiä kehitettäessä käyttöönotto on huomattu kriittiseksi tekijäksi.
Yhdistämö-hankkeessa pyritään ymmärtämään paremmin sotekentän haasteita teknologioiden käyttöönotossa. Samalla valmennetaan digi- ja teknologiayrityksiä kehittämään käyttäjälähtöisiä ja helpommin käyttöönotettavia tuotteita ja palveluita.
Kirjoittajat
Tanja Pietari on työterveyshoitaja, joka toimii LAB-ammattikorkeakoulun Yhdistämö-projektissa kokemusasiantuntijana sekä työntekijäkokemuksen määrittelyssä. Hänellä on aiempaa kokemusta myös liiketaloudesta.
Sami Makkula toimii Yhdistämö-projektin projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa. Hänen intohimonansa ovat asiakaskokemuksen kehittäminen sekä uudet palvelukonseptit.
Lähteet
Kanta.fi. 2020. Omakanta syntyi 10 vuotta sitten – Kanta-palvelujen juhlavuosi käynnistyy. [Viitattu 30.11.2021]. Saatavissa: https://www.kanta.fi/tiedote/-/asset_publisher/cf6QCnduV1x6/content/omakanta-syntyi-10-vuotta-sitten-kanta-palvelujen-juhlavuosi-kaynnistyyKanta.fi. 2016. Uusin Kanta-palvelu on valmis: Sähköisten reseptien laatiminen Kelaimella voidaan aloittaa. [Viitattu 30.11.2021]. Saatavissa: https://www.kanta.fi/tiedote/-/asset_publisher/cf6QCnduV1x6/content/uusin-kanta-palvelu-on-valmis-sahkoisten-reseptien-laatiminen-kelaimella-voidaan-aloittaa
Kyytsönen, M., Vehko, T., Jormanainen V., Aalto, A., Mölläri, K. 2021. Terveydenhuollon
etäasioinnin trendit vuosien 2013–2020 Avohilmon aineistossa. Tutkimuksesta
tiiviisti 13/2021. THL, Helsinki [Viitattu 30.11.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-639-8
Laukkanen, O. 2021. Unohdetaan sote, ratkaistaan asia alustataloudella. Alustatalouden faktat ja myytit –podcast. Aalto-yliopisto. [Viitattu 30.11.2021]. Saatavissa: https://ourblogs.aalto.fi/alustatalouden-faktat-ja-myytit/unohdetaan-sote-ratkaistaan-asia-alustataloudella
Laukkanen, O., Miettinen, A. 2015. Mehiläisen etävastaanotto näyttää suuntaa tulevaisuuden lääkärissäkäynnille. [Viitattu 30.11.2021]. Saatavissa: https://www.mehilainen.fi/uutinen/mehilaisen-etavastaanotto-nayttaa-suuntaa-tulevaisuuden-laakarissakaynnille
Neittaanmäki, P., Lehto, M., Savonen, M. 2021. Yhteiskunnan digimurros. Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta. [Viitattu 30.11.2021]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/75328/Yhteiskunnan%20digimurros.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vehko, T., Lilja, E., Parikka, S., Aalto, A.-M., & Kuusio, H. 2020. Self-reported strong
electronic identification varies between population groups in Finland . Finnish
Journal of EHealth and EWelfare, 12(3). [Viitattu 30.11.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.23996/fjhw.91512
Linkit
LAB. 2021. Yhdistämö − Yhteiskehittämisellä kasvua liiketoimintaan. Hanke. [Viitattu 30.11.2021]. Saatavissa: https://www.labwelltech.fi/yhdistamo/
