Työkykyjohtamisessa kaikki voittavat

Työkykyjohtaminen kannattaa. Sen avulla tuetaan niin työtekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia kuin organisaatioiden toimintaa. Onnistunut työkyvyn johtaminen edellyttää vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.  

Työkykytalo-malli kuvaa työkyvyn osa-alueita

Työkyky on monen asian summa. Professori Juhani Ilmarinen on kuvannut työkykyä työkykytalona (Kuva 1). Työkyvyn perustana toimivat terveys ja toimintakyky. Muita työkyvyn keskeisiä osa-alueita ovat osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio (työn mielekkyys) sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot. Työkykyyn vaikuttavat myös oma perhe ja lähiyhteisö sekä yhteiskunnan rakenteet ja säännöt. Työkykytalon kerroksissa olevat asiat tukevat toinen toisiaan. Niitä jokaista pitää kehittää. Vastuu työkykytoiminnan organisoinnista ja kehittämisestä on esihenkilöillä. (Työterveyslaitos a.)

Työkyky talo, joka koostuu neljästä kerroksesta, jotka ovat Terveys ja toimintakyky, osaaminen, Arvot, asenteet ja motivaatio ja johtaminen, työyhteisö ja työolot
Kuva 1. Juhani Ilmarinen on kuvannut työkyvyn työkykytalona. (Kuva: Työterveyslaitos b, muokannut Sari Suominen)

Työkykyjohtaminen ja sen hyödyt

Työhyvinvointi ja työkyky limittyvät toisiinsa. Työkykyjohtamisella edistetään työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä kokonaisvaltaisesti (Terveystalo). Työhyvinvointia voidaan kokea työssä, jota toteutetaan hyvin johdetussa organisaatiossa ja jota tehdään terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Työhyvinvointiin liittyvät olennaisesti myös työn tuottavuus ja mielekkyys. (Anttonen & Räsänen 2009, Aura & Ahonen 2016, 2021 mukaan.)

Työkykyjohtaminen on parhaimmillaan yhteistyötä ja kumppanuutta. Työkykyjohtamista tehdään yhdessä organisaation eri toimijoiden, kuten johdon, HR:n, työsuojeluorganisaation, työntekijän itsensä ja työterveyshuollon kanssa. Tärkein organisaation kumppani työkykyjohtamisessa on työterveyshuolto. Organisaatio määrittelee tason, jolla työkykyä johdetaan ja mihin suuntaan sitä halutaan kehittää. Työkykyjohtamista tai sen kehittämistä ei voida ulkoistaa organisaation ulkopuolelle. Työkykyjohtaminen vaatii osakseen sitoutumista kaikilta toimijoilta. Se on pitkäjänteistä työtä. (Seuri ym. 2011, 217–219; Aura & Ahonen 2016, 71–78.)

Mies piirtää nuolta, joka menee ylöspäin ja taustalla näkyy hymyileviä ihmisiä sumuisena
Kuva 2. Työkyky- ja työhyvinvointijohtaminen vähentävät sairaudenhoitokuluja, alentavat työkyvyttömyyskustannuksia ja parantavat tuottavuutta (Elinkeinoelämän keskusliitto 2011). (Kuva: geralt 2017 / CC0)

Työkykyä johdetaan arjessa ja joka päivä. Lähiesimiehellä on siinä tärkeä rooli. Työkykyjohtaminen tarvitsee tuekseen tavoitteet, mittaristot, toimivat prosessit sekä työkalut työhyvinvoinnin tukemiseen. (Seuri ym. 2011, 217–219; Aura & Ahonen 2016, 71–78.) Eräässä eteläsuomalaisessa prosessiteollisuuden yrityksessä toteutettiin YAMK-opinnäytetyönä kehittämishanke, jossa selvitettiin, mitä tietoja yhdistelemällä esimies voi käynnistää ennakoivan työkykyjohtamisen prosesseja, ja miten eri järjestelmät ja niistä saatava tieto tukevat esimiehen työtä. Tulosten mukaan työkykyjohtaminen ja työhyvinvointijohtaminen ovat vaativia kokonaisuuksia, joissa tarvitaan useiden toimijoiden työpanosta ja yhteistyötä. Yhdessä ollaan enemmän. (Ikäheimonen 2021.)

Kirjoittajat

Teija Ikäheimonen työskentelee henkilöstöpäällikkönä ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Tradenomi (YAMK) -tutkintoa Digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmassa. Hän on kiinnostunut työkykyjohtamisen kehittämisestä organisaatioissa.

Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.

Lähteet

Aura, O. & Ahonen G. 2016. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Helsinki: Talentum Pro.

Elinkeinoelämän keskusliitto. 2011. Johda työkykyä, pidennä työuria. EK:n työkykyjohtamisen malli. [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://ek.fi/wp-content/uploads/Tyokykyjohtamisenmalli.pdf

Ikäheimonen, T. 2021. Ennakoiva työkykyjohtaminen. Case: prosessiteollisuuden yritys. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Uudistava johtaminen. Lahti. [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/508224

Seuri, M., Iloranta, K. & Räsänen, K. 2011. Kumppanina työterveyshuolto. Helsinki: Tietosanoma.

Terveystalo. Varmista työkykyjohtamisella työntekijöidesi terveys – nyt ja huomenna. [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Palvelut/Tyokykyjohtaminen/

Työterveyslaitos a. Työkykytalo. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyokykytalo/

Kuvat

Kuva 1. Työterveyslaitos b. Työkykytalo. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://ttl.imagebank.fi/#/category/117/product/2095

Kuva 2. geralt. 2017. Liiketoimintaa-liikemiehet-menestys-1989126. Pixabay. [Viitattu 16.11.2021].  Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/liiketoimintaa-liikemiehet-menestys-1989126/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *