Itäinen Suomi rakentaa tulevaisuutta yhdessä

Itäinen Suomi ei ole enää vain kartan reuna – se on kasvualusta, jossa syntyy uusia ideoita, yrityksiä ja yhteistyötä. Alueen vahvuudet eivät perustu pelkästään luonnonvaroihin, vaan ennen kaikkea ihmisiin ja verkostoihin, jotka tekevät töitä yhteisen tulevaisuuden eteen.

Korkeakoulut ovat tässä kehityksessä keskiössä. Ne eivät ole enää vain koulutuslaitoksia, vaan alueellisia innovaatiomoottoreita, joiden yhteydessä toimivat yrityshautomot ja startup-kiihdyttämöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea uusille ideoille. Tämän lisäksi korkeakoulut luovat kuvaa koko alueesta.

Lappeenrannassa järjestettiin 21.5.2025 Elinvoimaa Etelä-Karjalaan -hankkeen päätöstilaisuus, jossa oli puhumassa luova johtaja Toni Lähde. Lähteeltä kysyttäessä mielikuvaa Etelä-Karjalasta ja Lappeenrannasta hän mainitsi yliopiston; Lappeenrannasta tulee mieleen tulevaisuuteen nojaava LUT-yliopisto. (Lähde 2025.)

Mikko Järvilehto, Startup Joensuun yritysasiantuntija, listasi mahdollisuuksia, joita meillä Itä-Suomessa on. Itäisessä Suomessa korkeakoulujen yhteydessä toimivat hautomot tarjoavat opiskelijoille, tutkijoille ja yrittäjille mahdollisuuden kehittää liikeideoitaan turvallisessa ja tuetussa ympäristössä. Näissä tiloissa syntyy paitsi uusia yrityksiä myös uusia tapoja tehdä yhteistyötä – yli toimialojen ja maakuntarajojen. (Järvilehto 2025)

Vahvuudet, jotka kantavat pitkälle

Hautomoiden yhteisessä Get Together- tapahtumassa Kuopiossa 20.5.2025 listattiin hautomoiden vahvuuksia seuraavasti; itäisen Suomen hautomoissa yhdistyvät kestävä energia (bioenergia, tuulivoima ja älykkäät energiaratkaisut, digitaaliset ratkaisut (tekoäly, terveysteknologia ja älykäs liikenne), osaava työvoima sekä turvallisuus ja huoltovarmuus (muun muassa lääketeollisuus). EU:n ulkorajana alueella on aivan erityinen rooli.

Itäinen Suomi ei odota, että joku muu ratkaisee sen haasteet. Se tekee sen itse – yhdessä. Korkeakoulut, yritykset, kunnat ja ihmiset rakentavat verkostoja, jotka eivät tunne rajoja. Yrityshautomot ovat tästä erinomainen esimerkki: ne ovat paikkoja, joissa tulevaisuus saa muodon.

Kuva 1. Yhteistyö on voimaa verkostoja rakennettaessa. (TyliJura 2025)

Yhteinen to do -lista

Get together -tapahtuma oli jaettu kahteen osaan, josta aamupäivä keskittyi yhteistyön tiivistämiseen ja yhteisten avausten ideointiin. Iltapäivällä kuultiin kymmenen startupin esitykset ja tutustuttiin hub Panostamoon.

Päivän aikana luotiin lista toimista, joita itäisen Suomen hubit lähtevät kehittämään yhdessä. Toimenpiteitä ovat:

1. Yhteinen tilannekuva ja tiedon hallinta. Yhteisen tiedon jakaminen. Perusdatan avulla voidaan seurata yritysten kehityskaaria (startup funnel) ja näyttää konkreettisia vaikuttavuuksia sekä tehdä seurantaa / jakaa oppeja.

2. Mentorointi, sijoittajat ja osaamisen jakaminen. Yhteinen mentori- ja sijoittajapooli, joka palvelisi koko aluetta. Poolit mahdollistavat tiedon siirron, osaamisen hyödyntämisen ja laajemman deal flow’n sijoittajille.

Mentorit ja sijoittajat nähdään keskeisinä myös skaalautumisen tukemisessa.

3. Yhteinen vaikuttavuus ja kansallinen näkyvyys. Itä- ja Kaakkois-Suomelle kaivataan yhteistä vaikuttamistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on herättää kiinnostusta sijoittajissa, suuryrityksissä, valtiotoimijoissa ja ulkomaisissa kumppaneissa.

4. Yhteiset pelisäännöt ja resurssit. Yhteisten resurssien hankinta ja käyttö (esim. rahastot, verkostot, palvelut) vaatii alueiden välistä koordinaatiota.

5. Palveluiden ja yhteisöjen kehittäminen. Tarve skaalautuville palveluille (esim. scaleup-tuki, RDI-mahdollisuuksien jakaminen, AI/data-analytiikka startup-kasvun tueksi) sekä startup-yhteisöjen tukeminen niin, että ne voivat kasvaa kumulatiivisesti ja itsenäisesti. (Laitinen 2025)

Ihminen tekee arviolta 35 tuhatta päätöstä päivässä, jolloin on ymmärrettävää, että suurin osa päätöksenteosta tapahtuu tunne-, ei järkitasolla. Tarinat puolestaan vetoavat tunteisiin siinä missä faktat järkeen (Lähde 2025). Itä-Suomen tarina luodaan yhdessä, ja on mahtavaa huomata, että kerronta on jo alkanut.

Kirjoittaja

Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä elinvoimatyö kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.