Diakoniapalvelut strategisen muutoksen arvioinnin kohteena

Strategia on toiminnan tai toimintojen suunnitelma siitä, miten organisaatiota kehitetään nykytilasta vision kuvaamaan tavoitetilaan (Mitsis 2022).  Vaikka suunnitelma on tärkeä osa strategiatyötä ja määrittää suurilta osin strategian onnistumisen, se ei yksin riitä. Strategian tulee jalkautua käytännön toiminnaksi. Strategisen prosessin viimeinen osa on arviointi, jonka tarkoituksena on määrittää, kuinka kehitystyössä onnistuttiin. (Puusa ym. 2015, 113, 117.)  

Kuva 1. Suunnittelu ei yksin riitä: hyvä strategiaprosessi on jalkautettava käytännön toiminnaksi. (Fauxels 2019)

Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalvelujen strategiakausi 2017–2022 pyrki vahvaan kasvuun. Tarve oli selvittää, miten hyvin strategia on jalkautunut käytännön tekemiseen.

Muutoksesta kasvavaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Mäkelä ja Pitkänen (2022) tutkivat DILA:n diakoniapalveluiden strategiakauden tavoitteiden ja muutosjohtamisen onnistumista nykytilan, henkilöstön, esihenkilöiden sekä asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostui primääri- ja sekundääridatasta. Primääriaineistoina käytettiin taloudellisia mittareita ja henkilöstömäärän kehittymistä sekä henkilöstökyselyä ja esihenkilöhaastattelua. Sekundääriaineistona analysoitiin asiakastyytyväisyyskyselytuloksia vuosilta 2017–2021.

Tuloksista käy ilmi, että DILA:n diakoniapalvelut ovat kasvaneet merkittävästi henkilöstömäärältään sekä rahoituspohjaltaan käsiteltävällä strategiakaudella 2017–2022 (Mäkelä & Pitkänen 2022). Yhteiskunnallisesti kasvu on merkittävää, sillä kasvun myötä heikommassa asemassa olevista yhä useampaa pystytään auttamaan. Vaikka kasvu on ollut suurta, asiakkaiden kokemus palvelun laadusta ei ole heikentynyt.

Sopeutuminen muutokseen ei käy hetkessä

Strategisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lisäksi tutkimuksessa huomioitiin diakoniapalvelun työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemukset toimintamallien muutoksesta ja muutosjohtamisesta. Tutkimuksen aikana havaittiin, että vaikka yleisellä tasolla strategiset tavoitteet olivatkin toteutuneet hyvin, parannettavaa löytyi henkilöstön ja esihenkilöiden käytännöntyön näkökulmasta.

Henkilöstökyselyn mukaan parannettavaa löytyi muun muassa viestinnästä ja strategian omaksumisesta. Esihenkilöiden haastatteluissa puolestaan huomattiin, että kunnianhimoinen muutosnopeus ja kasvutavoitteet aiheuttivat kiirettä sekä haastetta oman yksikön organisoinnissa varsinkin päivittäisjohtamiseen.

Ihmisten johtaminen kulmakivenä

Strateginen muutosprosessi on poikkeuksetta monimutkainen kokonaisuus, jossa onnistumiseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Kuten tulosten pohjalta voidaan todeta, strategisen muutoksen eri osa-alueet liittyvät ja vaikuttavat kiistämättä toisiinsa. Hallittuun muutokseen kuuluu olennaisesti taloudelliset, hallinnolliset ja järjestelmälliset seikat. Tosiasiana kuitenkin täytyy pitää sitä, että varsinaisen muutoksen toteuttavat ihmiset.

Kirjoittajat

Jussi Pitkänen ja Teemu Mäkelä valmistuvat LAB-ammattikorkeakoulusta jouluna 2022 tradenomeiksi.

Taina Orpana työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden lehtorina.

Lähteet

Fauxels. 2019. Strategia. Pexels. Viitattu 7.12.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/hae/strategia/

Pitkänen, J. Mäkelä, T. 2022. Strategisen muutosjohtamisen onnistuminen Case: Lahden Diakonialaitoksen diakoniastrategia vuosina 2017–2022. Opinnäytetyö. Viitattu 7.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328274

Puusa, A., Reijonen, H., Juuti, P. & Laukkanen, T. 2015. Akatemiasta markkinapaikalle. Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.

Mitsis, C. 2022. What is strategy. Cascade. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://www.cascade.app/blog/what-is-strategy