Itsehoidon merkitys paniikkihäiriön hoidossa

Paniikkihäiriö ja -kohtaukset voivat olla monelle tuttu asia. Moni saattaakin mieltää paniikkikohtauksen heti paniikkihäiriöön, mutta näin ei kuitenkaan ole. Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä, noin joka viides henkilö on sellaisen elämässään kokenut. Paniikkikohtaus on epämiellyttävä ja pelottavakin kokemus, joka saa alkunsa usein yllättäen ja saavuttaa huippunsa äkillisesti. Kohtauksen oireisiin liittyvät muun muassa sydämentykytys, hikoilu, vapina ja hengenahdistus sekä usein myös kuoleman tai sekoamisen pelko. (Urtti 2024.) Paniikkihäiriöstä taas puhutaan silloin, kun paniikkikohtaukset ovat toistuvia tai niiden uusiutumisesta aiheutuu voimakasta huolta tai kohtauksia aletaan pelätä (Huttunen & Socada 2020).

Monet voivat mieltää paniikkihäiriön ja paniikkikohtauksien hoidon liittyvän vain lääkehoidon ja psykoterapian ympärille. Näitä toki paniikkihäiriön hoidossa käytetään ja ne ovat tehokkaiksi todettuja, mutta itsehoidon rooli paniikkihäiriön hoidossa on kuitenkin hyvin merkittävä. Paniikkihäiriön itsehoito pitää sisällään muun muassa erilaisia ahdistuksen hallintakeinoja, kuten rentoutus- ja hengitysharjoituksia. (Eskelinen 2024.)

Rentoutus- ja hengitysharjoituksien hyödyt

Rentoutusharjoituksien tavoitteena on saada keho ja mieli pois jännitystilasta ja rauhoittumaan niin, että paniikkikohtaus laukeaa. Rentoutuminen vaikuttaa kehoon siten, että se alentaa verenpainetta, sydämen sykettä ja hengitystiheyttä. Rentoutuminen poistaa mieltä häiritsevät jännitystilat ja näin ollen paniikkikohtauksien hallinta paranee ja paniikkikohtauksia ilmenee vähemmän. (Kataja 2003, 25–28.)

Hengitysharjoituksilla on melko samankaltainen vaikutus mieleen ja kehoon kuin rentoutusharjoituksilla. Hengitysharjoitusten tavoitteena on rauhoittaa keho ja mieli, mutta niiden lisäksi keskitytään rauhoittamaan erityisesti paniikkikohtauksen aiheuttama kiihtynyt hengitys. Tämän mahdollistaa rauhallinen hengitys, mikä on mahdollista oppia tietoisella hengityksen itsesäätelyllä. (Bertisch ym. 2017, 722.)  Hengitysharjoitusten myötä paniikkihäiriöstä kärsivä voi saada itselleen kokemuksen siitä, että kontrolli paniikkikohtausten oireista on hänellä itsellään. Tämä kokemus usein myös auttaa estämään paniikin syntymisen. (Meuret ym. 2003, 732.)

Palleahengitys on yksi tunnetuimmista hengitysharjoituksista (Eskelinen 2024). Itsessään jo palleahengityksen tiedostaminen lieventää ahdistuksen tuntua. Palleahengityksen aktivoinnin ja hengitysrytmin syventämisen vaikutuksena syntyy kehoon ja mieleen rauhallisuuden tunne. Palleahengityksen sisäänhengitysvaiheessa vatsa nousee ulospäin ja uloshengitysvaiheessa jälleen laskeutuu, hengityksessä keuhkot täyttyvät ilmalla alas asti. Pinnallisessa hengityksessä nämä vaiheet ovat puutteellisia ja näin ollen voidaan kokea hengenahdistusta, mikä paniikin yltyessä onkin yksi tyypillisimmistä oireista. Palleahengitys rauhoittaa sekä kehoa että mieltä vähentämällä kortisolimäärää ja hidastamalla sydämen sykettä. (Mielenterveystalo.fi 2024.) 

Terveydenhuollon ammattilaisten tuki asiakkaille

Terveydenhoitajat tapaavat eri-ikäisiä asiakkaita, joilla voi olla paniikkihäiriöitä tai -kohtauksia. Hengitys- ja rentoutusharjoitusten ohjaaminen ja näissä tukeminen voivat auttaa monia, joten ammattilaisten tulisikin tuntea erilaiset harjoitukset ja menetelmät. Palleahengityksen avulla voi sekä ennaltaehkäistä paniikkikohtauksen syntyä että saada apua akuuttiinkin kohtaukseen (Eskelinen 2024). Vaikutukset voivat olla merkittäviä niin yksilön omaan elämään kuin yhteiskunnallisestikin.

Lähteet

Bertisch, S., Hamner, J. & Taylor, A. 2017. Slow Yogic Breathing and Long-Term Cardiac Autonomic Adaptations: A Pilot Study. The journal of alternative and complementary medicine, 23, 9, 722–729. Viitattu 25.11. 2024. Saatavissa https://doi.org/10.1089/acm.2016.007

Eskelinen, M. 2024. Rentoutus- ja hengitysharjoitusten hyödyt paniikkihäiriön hoidossa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630214

Huttunen, M. & Socada, L. 2020. Paniikkihäiriö. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 25.11 2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00404

Kataja, J. 2003. Rentoutuminen ja voimavarat. Helsinki: Edita publishing oy.  

Meuret, A., Ritz, T., Rosenfield, D., Roth, W. & Wilhelm, F. 2003. Breathing training for treating panic disorder – Useful intervention or impediment? Behaviour modification, 27:5, 731–754. Viitattu 25.11. 2024. Saatavissa DOI: 10.1177/0145445503256324

Mielenterveystalo.fi. 2024. Omahoito-ohjelma, rentoutus ja hengitys, palleahengitys. HUS. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/mielen-hyvinvoinnin-omahoito-ohjelma/7-palleahengitys

Urtti, A-R. 2024. Paniikkikohtaus. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00405