Itsemyötätunto painonhallinnan tukena

Painonhallinnalla tarkoitetaan terveessä painossa pysymistä sekä painon pudottamista tarvittaessa. Painon pudotuksessa ja painonhallinnassa keskeistä on pysyvien, itselle sopivien elämäntapamuutoksien tekeminen. (Anttila 2021). Painonhallinnan perustaan eli ravitsemukseen, liikuntaan ja uneen liittyvän tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen ei välttämättä yksinään riitä pysyvän elämäntapamuutoksen onnistumiseen ja terveessä painossa pysymiseen, sillä syömiseen ja painonhallintaan liittyvä säätelyjärjestelmä on monimutkaisempi kuin yleisesti ajatellaan (Wilenius 2020).

Mitä ajattelen minusta?

Painonhallintaan ja erityisesti syömisen säätelyyn vaikuttavat useat psykologiset ja sosiaaliset tekijät kuten elämän varrella omaksutut tavat, tottumukset, ajatusmallit ja uskomukset sekä lukuisat tilannetekijät kuten toiset ihmiset, sisäisesti viriävät yllykkeet ja tunteet (Wilenius 2020). Onkin havaittu, että tärkeitä painonhallintaa tukevia psyykkisiä voimavaroja ovat joustava ajattelu, hyvä tunteiden säätely, stressin hallinta ja myönteinen minäkuva (Anttila, 2021).

Minäkuvalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista käsitystä itsestä erilaisine piirteineen ja suhteesta ympäröivään maailmaan. Kehonkuva on minäkuvan läheinen sukulaiskäsite, jolla viitataan käsitykseen omasta kehosta. Se muodostuu erilaisista havainnoista, aistimuksista, ajatuksista, tunteista ja kokemuksista. Kehosuhde puolestaan määrittyy pitkälti niistä käsityksistä, joita yksilöllä on itsestään ja kehostaan. Kun käsitys itsestä on myönteinen ja kehonkuva pääasiassa positiivinen, keholle halutaan hyvää ja itseen liitetään positiivisia tunteita sekä ajatuksia. Kun taas käsitys itsestä ja omasta kehosta on negatiivinen, ovat tunteet, ajatukset ja toiminta laajasti itseä, kehoa ja elämää rajoittavaa sekä haittaavaa. (Meskanen 2019.)

Tarkkaile sisäistä puhettasi

Myönteinen kehosuhde ei tarkoita sitä, että kaikki ajatukset itsestä ja omasta kehosta olisivat aina täysin positiivisia. Pikemminkin se tarkoittaa kaikenlaisten ajatusten, tuntemusten ja kokemusten hyväksymistä. On hyvin tavallista, että itseä koskevia ikäviä tuntemuksia ja ajatuksia yritetään paeta tai tehdä niille jotain. (Meskanen 2020.) Mieli tuottaa sisäistä puhetta, joka ohjaa toimintaa sitä kehuen, kannustaen, arvostellen tai pakottaen. Ikävien tunteiden tai ajatusten vallassa voi sisäinen puhe viedä tilannetta entistä huonompaan suuntaan itsen rankaisemisen tai muiden haitallisten tekojen kautta.

Myötätuntoista suhtautumista on kuitenkin mahdollista oppia ottamalla etäisyyttä omiin ajatusmalleihin ja sisäiseen puheeseen. Tällöin sen sijaan, että sisäinen puhe otetaan ainoana totuutena, palautetaan se oikealle paikalleen mielen tuotteeksi ja pelkiksi ajatuksiksi. Omien ajatusten ja tuntemusten havainnointia voi harjoitella esimerkiksi sisäistä puhetta tarkastelemalla kirjoittamisen tai puhumisen keinoin sekä tarkkailemalla kehossa nousevia fyysisiä tuntemuksia erilaisten kehotietoisuusharjoitusten avulla. (Meskanen 2020, Wilenius 2020.)

Myötätuntoiseen kehosuhteeseen ja kehotietoisuuteen perehdytään myös syksyllä 2021 alkavassa Eksoten järjestämässä painonhallintaryhmässä, joka toteutetaan yhteistyössä Motiivi Hyvinvointipalveluiden fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa.

Lähteet

Anttila, J. 2021. Faktoja painonhallinnasta. Sydänliitto. [Viitattu 17.8.2020]. Saatavissa: https://sydan.fi/fakta/faktoja-painonhallinnasta/#muut

Meskanen, K. & Strengell, H. 2019. Rakas keho. Jyväskylä: Tuuma.

Meskanen, K. 2020. Kaveriksi kehonsa ja ajatustensa kanssa? [Viitattu 17.8.2020]. Saatavissa: https://psykat.net/blogi/kaveriksi-kehonsa-ja-ajatustensa-kanssa

Wilenius, T. 2020. Painonhallinnan psykologiaa. Duodecim. [Viitattu 17.8.2020]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01276/painonhallinnan-psykologiaa

Kuvat

Kuva 1. Geralt. 2008. Kasvot Sielu Pää Savu Kevyt Surullinen. [Viitattu 17.8.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/kasvot-sielu-p%c3%a4%c3%a4-savu-kevyt-636095/