Itsensä johtaminen on opeteltava taito

Itsensä johtamisella viitataan yksilön kykyyn hallita omaa ajatteluaan, tunteitaan ja käyttäytymistään niin, että voi toimia tehokkaasti ja motivoituneesti erilaisissa tilanteissa (Mannermaa 2024, 34–37). Itsensä johtaminen voidaan nähdä taitona, jota voi ja kannattaa harjoitella (van Dorssen-Boog ym. 2021, 73; Harari ym. 2021, 25; Woods ym. 2022, 1333).  Yksilön ympäristöllä on merkittävä vaikutus siihen, miten itsensä johtamista pystyy toteuttamaan ja kehittämään. Ympäristön tulisi antaa mahdollisuuksia itsenäisten päätösten tekemiseen ja itseohjautuvuuteen. (Collin & Lemmetty 2019, 265–267; Hämäläinen 2015, 23.) Kompleksisissa, jatkuvien muutosten kohteena olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävissä korostuu itsensä johtaminen, jolla on monipuolisia etuja yksilöille ja organisaatioille (ks. Kangas ym. 2019; Nousiainen ym. 2000).

Itsensä johtamisen taidot tuovat vahvuuksia muutostilanteisiin

Kankaanpää ja Nylund (2024) opinnäytetyössä (YAMK) selvitettiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella terapiahenkilöstön itsensä johtamista muutostilanteissa. Tulokset osoittivat, että itsensä johtaminen on opittavissa oleva taito. Työntekijä voi parantaa työssä suoriutumistaan ja jaksamistaan harjoittelemalla itsensä johtamisen keinoja, joiden merkitys korostuu psyykkistä kuormitusta lisäävissä muutostilanteissa.  (Kankaanpää & Nylund 2024.)

Erilaisten itsensä johtamisen strategioiden avulla voidaan hallita käyttäytymistä, vahvistaa itsetuntoa sekä parantaa suoriutumiskykyä.  Strategioita ovat esimerkiksi itsereflektointi, itsensä palkitseminen, tavoitteellisuus ja tavoitteiden asettaminen, positiivinen sisäinen puhe sekä mentaalinen harjoittelu. (Neck & Houghton 2006, 270–275.) Työympäristössä itsensä johtamista voivat auttaa työsuoritteen visualisointi, muistilaput ja positiivinen ajattelu (Bakker ym. 2021, 327; Çakmak & Uğurluoğlu 2022, 126: van Dorssen-Boog ym. 2020, 1; Harari ym. 2021, 24.)

Strategioiden lisäksi itsensä johtamista voi kehittää harjoitusinterventioiden kautta. Hyviä harjoitusinterventioita ovat esimerkiksi yksilö- ja ryhmäharjoitteet, valmennusohjelmat, kyselyt ja luennot. (van Dorssen-Boog ym. 2021, 224, 226; Na-Nan & Saribut 2019, 568; Woods ym. 2022, 1328.)

Kirjallisuuskatsauksen tulokset antavat viitteitä myös siitä, että itsensä johtamiseen edistämiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Käyttäytymiseen, palkitsemiseen sekä ajatusmalleihin liittyvien strategioiden hyödyntämisen lisäksi itsensä johtamisen kehittymiseen vaikuttavat persoonallisuuspiirteet, työntekijätaidot, itseohjautuvuus, sisäinen motivaatio, psykologinen turvallisuus sekä työympäristön ominaisuudet ja työkulttuuri. (Kankaanpää & Nylund 2024.)

Kohti parempaa työelämää

Itsensä johtamisen hyödyistä on tiedetty kauan, mutta se on verrattain uusi asia terveydenhuollossa. Hyödyt liittyvät aloitteellisuuteen, tehokkuuteen ja myönteiseen suoriutumiseen muutostilanteissa (ks. Kankaanpää & Nylund 2024). Teemat liittyvät keskeisesti myös resilienssin ja autonomian teemoihin (Fontaine ym. 2021; Pursio ym. 2021). Jatkokehittämisen sovellukset ulottuvat myös henkilöstön rekrytointiin ja henkilöarviointeihin sekä työyhteisöjen kehittämiseen (Kankaanpää & Nylund 2024).  

Lähteet

Bakker, A., Breevart, K. & de Vries, J. 2021. Daily Self-Leadership and Playful Work Design: Proactive Approaches of Work in Times of Crisis. The Journal of Applied Behavioral Science, 59, 314-336. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/00218863211060453 

Çakmak, C. & Uğurluoğlu, Ö. 2022. The Relationship Between Self-Leadership, Job Satisfaction, and Job Stress Among Healthcare Professionals. Arch Health Sci Res., 9, 123–129. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.54614/ArcHealthSciRes.2022.21115 

Collin, K. & Lemmetty, S. 2019. Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. 

Fontaine, D. K., Cunningham, T., & May, N. 2021. Self-care for new and student nurses. Sigma.

Harari, M., Williams, E., Castro, S. & Brant, K. 2021. Self-Leadership: A meta-analysis of over two decades of research. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 94 (4), 890-923. Viitattu 10.12.204. Saatavissa https://doi.org/10.1111/joop.12365  

Kangas, A., Kujala, J., Heikkinen, A., Lönnqvist, A., Laihonen, H. & Bethwaite, J. (toim.) 2019. Leading Change in a Complex World: Transdisciplinary Perspectives. Tampere: Tampere University Press. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.61201/tup.725

Kankaanpää, M. & Nylund, E. 2024. Terapiahenkilöstön itsensä johtaminen muutostilanteissa – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134773 

Mannermaa, K. 2024. Työntekijätaidot – käsikirja. Helsinki: Alma Talent. 

Na-Nan, K. & Saribut, S. 2019. Validation of employees’ self-leadership using exploratory and confirmatory factor analysis. International Journal of Quality & Reliability Management,4, 552–574. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1108/IJQRM-10-2018-0287 

Neck, C. & Houghton, J. 2006. Two decades of self-leadership theory and research; Past developments, present trends, and future possibilities. Journal 92 of Managerial Psychology, 4, 270–295. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1108/02683940610663097 

Nousiainen, I., Miettinen, S., Miettinen, M., & Kuokkanen, L. 2000. Itsensä johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: WSOY.

Pursio, K., Kankkunen, P., Sanner‐Stiehr, E. & Kvist, T. 2021. Professional autonomy in nursing: An integrative review. Journal of Nursing Management, 29(6), 1565–1577. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jonm.13282

van Dorssen-Boog, P., de Jong, J., Veld, M. & van Vuuren, T. 2020. Self-Leadership Among Healthcare Workers: A Mediator for the Effects of Job Autonomy on Work Engagement and Health. Fronties in Psychology, 11, 1–13. Artikkeli. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.01420 

van Dorssen-Boog, P., van Vuuren, T., de Jong, J. & Veld, M. 2021. Facilitating health care workers’ self-determination: The impact of a self-leadership intervention on work engagement, health, and performance. Journal of Occupational and OrganizationalPsychology, 94, 259-281. Artikkeli. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/joop.12352 

Woods, S., Napiersky, U. & Rivkin, W. 2022. Learning to self-lead: Examining self-leadership strategies, personality traits and learning attainment. Applied Psychology, 3, 1324–1338. Artikkeli. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/apps.12422