Jääkiekkopiireissä tunnistetaan nykyisin aivotärähdyksen vaarat

Joulukuussa 2019 Suomen jääkiekon miesten pääsarjassa eli liigassa hallitus päätti, että sanktioita päähän kohdistuneista taklauksista kovennetaan (Kauppinen 2019). Samalla hallitus asetti asiantuntijaryhmän, jonka tavoitteena on lisätä jääkiekkoilijoiden turvallisuutta kentällä. Miten liigapelaajat kokevat: ovatko koventuneet sanktiot ja asiantuntijaryhmä saaneet vähennetyksi aivotärähdyksen riskiä jääkiekossa?

LABissa tehdyssä opinnäytetyössä kerättiin teemahaastattelun avulla eri sarjatasoilla pelaavien tai pelanneiden jääkiekkoilijoiden näkemyksiä aivotärähdyksistä. Haastatteluissa selvitettiin pelaajien suhtautumista aivotärähdyksiin sekä yleistä asennetta jääkiekkopiireissä. Tulosten toivotaan lisäävän tietoisuutta jääkiekkopiireissä aivotärähdyksen vaaroista ja aivotärähdysten tunnistamistyökaluista sekä avaavan avointa keskustelua aiheesta. (Karilahti & Mäkäräinen 2022)

Suhtautumisen muutos dramaattinen

Jo peliuransa lopettaneilta haastateltavilta saatiin kuva, että uran alkuvaiheessa aivotärähdys ei ollut aiheenakaan ajankohtainen. Aivotärähdysten vaaroista ei tiedetty.  Nykyaikana tietoisuus on lisääntynyt huomattavasti. Pelaajat tietävät, että pahimmillaan aivotärähdys ei ainoastaan lopeta pelaajan uraa, vaan se voi vaikuttaa myös koko loppuelämän ajan. Sen lisäksi tiedetään se, että tapahtuman jälkeen harjoittelu tulisi aloittaa kevyesti. Suoraan jäälle ei tulisi mennä.

Ilmiön tunnistamisen tärkeys

Itsessään yksittäinen aivotärähdys on harvoin vaarallinen, mutta toistuvat aivotärähdykset hidastuttavat toipumista ja saattavat aiheuttaa pysyvän vaurion päähän. Lieväoireinen tapaus on vaikea tunnistaa, sillä oireet voivat olla yllättäviä, kuten väsymystä tai orientoitumattomuutta. Aivotärähdyksen jälkeen tulisi levätä riittävän pitkään, jotta aivot ehtisivät toipua. Toipumisaika on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa monet asiat, kuten ikä ja aikaisemmat pään vammat. Lieväoireisen aivotärähdyksen jälkeen pelaajat palaavat kentälle usein liian äkkiä, jolloin riski uudelle aivotärähdykselle kasvaa huomattavasti. (Hokkanen ym. 2014)

Aivotärähdyksen tunnistamiseen on luotu jo liigassa aktiivisesti käytössä oleva SCAT5. Siinä terveydenhuollon ammattilainen suorittaa pelaajalle testit ja laskee perustasopisteet ennen kauden alkua. Päähän kohdistuneen iskun jälkeen testit voidaan toistaa ja pisteiden avulla voidaan arvioida, onko mahdollista aivotärähdystä tapahtunut. (Concussion in Sport Group 2017.)

Alemmille sarjatasoille toimiva työkalu

Alemmilla sarjatasoilla joukkueorganisaatioihin ei kuulu lääketieteen/hoitotieteen edustajaa. Tästä syystä SCAT5 ei sovellu niissä käytettäväksi. Tämän opinnäytetyön perusteella tarvetta olisi vastaavanlaiselle testille, joka olisi tehty siten, että pelaajat voisivat tehdä sen joko yhdessä, huoltajan tai valmentajan kanssa ja johon voitaisiin tarvittaessa palata mahdollisen päähän kohdistuneen iskun jälkeen.

Lähteet

Concussion in Sport Group. 2017. Sport concussion assessment tool. Viitattu 21.2.2022. Saatavissa https://terveurheilija.fi/wp-content/uploads/2019/09/Scat5_suomeksi.pdf

Hokkanen, J., Luoto,T., Ohman, J. & Vartiainen, M. 2014. Aivotärähdykset urheilussa. Suomen lääkärilehti. Vol.14. Viitattu 24.2.2022. Saatavissa https://terveurheilija.fi/wp-content/uploads/2019/09/Aivotarahdykset-urheilussa_Suomen_Laakarilehti_2014.pdf

Karilahti, S. & Mäkäräinen, M. 2022. Pää on pääasia ‒ Aivotärähdykset jääkiekkoilijoilla. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveystyön ala. Lappeenranta. Viitattu 30.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203294117

Kauppinen, J. 2019. Jääkiekon SM-Liiga Oy:n hallituksen päätös liittyen päähän kohdistuviin taklauksiin. Liiga. Viitattu 24.2.2022. Saatavissa https://liiga.fi/fi/uutiset/2019/12/17/jaakiekon-sm-liiga-oyn-hallituksen-paatos-liittyen-paahan-kohdistuviin-taklauksiin

---