Jaettu asiantuntijuus tukee asiakasta toipumisen tiellä

Mielenterveys- ja päihdetyössä asiakkaan ja työntekijän välinen yhteistyö ja asiakkaan autonomian tukeminen ovat toipumista tukevan työskentelyn perusta. Toipumisorientaation mukainen toiminta toteutuukin todennäköisimmin juuri silloin, kun asiakas nähdään aidosti oman toipumisensa asiantuntijana (Kankaanpää & Kurki 2013,10).

Mielenterveyden häiriöistä toipuminen on henkilökohtainen prosessi, jonka päämääränä on luoda mielekästä ja merkityksellistä elämää sairauden oirehdinnasta huolimatta (Anthony 1993, 527). Mielenterveyspalveluissa asiakkaan henkilökohtaisen toipumisen tukeminen näyttäytyy asiakkaan ja työntekijän välisenä jaettuna asiantuntijuutena, jolloin työntekijä ja asiakas työskentelevät yhdessä tasa-arvoisina kumppaneina asiakkaan toipumisen edistämiseksi (Kilkku ym. 2022).  Jokainen asiakas luo siis omaa elämänsä polkua, jonka rakentamisessa työntekijät ovat tukena. Ammattilaisen ja asiakkaan luottamuksellinen vuorovaikutus sekä yhteinen kunnioitus ja avoimuus tukee kumppanuutta yhteisessä työskentelyssä (Klevan ym. 2021, 6).

Asiakkaat usein toivovatkin, että ammattilaiset pystyvät kohtaamaan asiakkaan omana itsenään. Työntekijöiltä toivotaan aitoa läsnäoloa vapaamuotoisessa vuorovaikutuksessa. Toipumisen tukemisessa asiakkaat arvostavat aitoa kohtaamista ja työntekijän vuorovaikutusta ammatillisuuden korostamisen sijasta. (Falk 2013, 39; Tonttila 2018, 106.)

Asiakkaan hyväksi kokema vuorovaikutus työntekijän kanssa lisää hänen luottavaisuuttaan tulevaisuutta kohtaan (Ekqvist & Kuusisto 2020, 50). Työntekijän kannustus, tuki ja sitoutuminen yhteiseen työskentelyyn voi tukea asiakkaan uskoa omaan pystyvyyteensä (Tolonen ym. 2021, 42).

Tasapainoilua riittävän tuen ja itsenäisyyden välillä

Lipponen ja Paltamo-Skog (2023, 55–56, 58) kehittivät asiakkaita osallistaen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelumallin. Kehittämistyössä tuli esille, että kohtaamiset työntekijän kanssa ovat tärkeä tekijä itsenäisempään elämään pyrkimisessä.  Tärkeää on työntekijöiden tavoitettavuus tarpeen mukaan, mutta myös aloitteellisuus yhteisiin keskustelutuokioihin. Aito kiinnostus ja kuulumisten kysyminen koetaan merkitykselliseksi. Asiakkaan itsenäisemmän arjen harjoittelussa on tärkeää, että työntekijä antaa asiakkaalle tilaa tehdä asioita itsenäisesti ja on samanaikaisesti tukena. Asiakkaalla on oltava tunne oman vastuunoton asteittaisesta lisääntymisestä, kuitenkin samalla tietäen, että täysin yksin ei tarvitse pärjätä.

Ammattilaisen tehtävänä onkin siis tarjota asiakkaalle luottamuksellinen tila ja mahdollisuudet oman elämän polun rakentamiseen. Työntekijän läsnäolo ja tavoitettavuus toimii turvaverkkona asiakkaalle. Ammattilainen ja asiakas toimivat yhdessä kumppaneina asiakkaan elämän hallinnan tunteen kasvattamiseksi. Työntekijä tarjoaa yhteistyöhön oman ammattitaitonsa asiakkaan hyödynnettäväksi ja asiakas toimii oman ainutlaatuisen tilanteensa asiantuntijana. (Lipponen & Paltamo-Skog 2023.)

Lähteet

Anthony, W. A. 1993. Recovery from mental illness: the guiding vision of the mental health service system in the 1990s. Psychosocial rehabilitation journal. Vol. 16(4), 11–23. Viitattu 3.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1037/h0095655

Ekqvist, E. & Kuusisto, K. 2020. Aikuissosiaalityön asiakkaiden tulevaisuuteen suhtautuminen ja toiveet. Janus. Vol. 28(1), 42–59. Viitattu 3.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.30668/janus.69882  

Falk, H. 2013. Tavallinen on tärkeää. Teoksessa Falk, H., Kurki, M., Rissanen, P., Kankaanpää, S. & Sinkkonen, N. 2013. Kuntoutujasta toimijaksi-kokemus asiantuntijuudeksi. Työpaperi 39/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print. Viitattu 3.5.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110670/URN_ISBN_978-952-302-0283.pdf?sequence=1

Kankaanpää, S. & Kurki, M. 2013. Recovery- ajattelu. Teoksessa Falk, H., Kurki, M., Rissanen, P., Kankaanpää, S., & Sinkkonen, N. 2013. Kuntoutujasta toimijaksi-kokemus asiantuntijuudeksi. Työpaperi 39/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print.  Viitattu 31.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110670/URN_ISBN_978-952-302-0283.pdf?sequence=1   

Kilkku, N., Lampinen, S., Saarinen, S., Marin, K., Rissanen, P. & Nordling, E. 2022. Miten mielenterveysalan ammattilaiset hahmottavat toipumisorientaation? Hotus-näyttövinkki 12/2022. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 3.5.2023. Saatavissa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2022/11/nv-12-2022.pdf

Klevan, T., Sommer, M., Borg, M., Karlsson, B., Sundet, R., & Kim, H. S. 2021. Part III: Recovery-Oriented Practices in Community Mental Health and Substance Abuse Services: A Meta-Synthesis. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 18(24), 13180. Viitattu 3.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph182413180

Lipponen, E. & Paltamo-Skog, J. 2023. Asumisvalmennusmallin kehittäminen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluille. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. Viitattu 3.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109190

Tolonen, J., Kokkinen, K., Jääskeläinen, E., Sihvonen, S., Kiviniemi, L., & Moilanen, K. 2021. Tavoitteet nuorten mielenterveyskuntoutuksessa. Kuntoutus. Vol. 44(2), 36–47. Viitattu 3.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.37451/kuntoutus.109478  

Tonttila, A. 2018. Toipumisteoreettinen näkökulma kuntoutumiseen: mielenterveyskuntoutujien kokemuksia ja käsityksiä toipumisesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Pro gradu -tutkielma.  Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Viitattu 3.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201808063739