Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) velvoittavat päiväkodin johtajia toimintakulttuurin kehittämiseen ja pedagogiseen johtajuuteen. Varhaiskasvatuksessa johtajan tulee luoda rakenteita, jotka mahdollistavat ammatillisen keskustelun, pedagogiikan kehittämisen ja koko työyhteisön oppimisen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 31–33.) Johtamisella ja johtamisen rakenteilla rakennetaan laadukasta varhaiskasvatusta. Hyvä johtaja kehittää toimintakulttuuria pedagogisesti yhdessä henkilöstön kanssa. Laadukas pedagogiikka on kahden tekijän summa. Tarvitaan henkilöstön osaamisen johtamista sekä hyvinvoinnin johtamista, jotta saavutetaan laadukasta pedagogiikkaa (Fonsén 2014, 117.)
Sosiaalialan YAMK-koulutuksen opinnäytetyönä toteutetussa kehittämistyössä (Parkkinen 2024) tavoitteena oli kehittää jaetun johtajuuden toimintamalli yksityiseen varhaiskasvatukseen. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja sen lähestymistapana käytettiin toimintatutkimusta. Teemahaastattelujen ja työpajatyöskentelyn tulosten ja johtopäätösten perusteella saatiin luotua jaettua pedagogista johtajuutta tukeva toimintamalli.
Jaetun johtajuuden toimintamalli
Keinoja, joilla jaettua johtajuutta voidaan varhaiskasvatuksessa tukea ovat vastuuopettajien roolin selkeyttäminen, pedagogisen johtajuuden näkyväksi tekeminen arjessa sekä kaikki prosessit käytänteistä rakenteisiin ovat selkeästi kuvattuja. Lähtökohtana toimintamallissa on, että selkeyttämällä perustehtävää voidaan jakaa johtajuutta, joka johtaa siihen, että pedagoginen johtajuus tulee näkyväksi ja kaikkien yhteiseksi tavaksi toimia. Tätä edesauttaa, wttä yksikön käytänteet, rakenteet ja prosessit ovat mahdollisimman selkeästi kuvattuja, jotta jokaisen yksiköissä on helppoa tietää, mitä nämä prosessit omassa työyhteisössä tarkoittavat. Toimintamallissa korostuvat myös sitoutuminen, yhteinen ymmärrys, vuorovaikutus ja itseohjautuvuus, jota tarvitaan jaettuun johtajuuteen tähdätessä.
Työntekijät, jotka voivat työyhteisössä hyvin myötävaikuttavat myös lapsen hyvään kasvuun, oppimiseen ja hyvinvointiin (Rytkönen 2019, 14). Hyvinvoiva työntekijä on laadukkaan varhaiskasvatuksen tärkeä voimavara, johon voidaan vaikuttaa johtajuutta jakamalla. Varhaiskasvatuksen opettajan työ sisältää paljon sosiaalista yhteistyötä, joka tukee opettajia työssään. Tätä edesauttaa toimiva työyhteisö, selkeät tehtävät ja työnkuvat. (Ukkonen-Mikkola & Fonsén, 2018.) Opetusalan työolobarometrin mukaan (2021, 28) hyvä johtaminen on muun muassa yhteydessä työstä innostumiseen ja työniloon sekä kehittämisaktiivisuuteen. Lerkkasen ym. (2020, 42) tutkimuksessa selvisi, että esihenkilötyön laatu, resurssit ja johtajuus ovat merkittävästi yhteydessä opettajien kokemaan työn imuun.
Jaetun johtajuuden omaksuminen vaatii työtä johtajalta ja koko työyhteisöltä. Kupila (2020) kuvaa, että jaettu tietämys, jaettu ymmärrys sekä jaettu asiantuntijuus ovat toiminnan kehittämisen kannalta olennaisia asioita. Tarvitaan päättäväisyyttä ja valmiutta johtajuuskäytäntöjen uudistamiseen, jotta johtajuuden jakaminen toteutuu. Sitoutuminen jaetun johtajuuden toimintakulttuuriin on koko työyhteisön vastuulla. (Söyrinki 2008, 68.) Selkeät toimintamallit ja prosessien noudattaminen helpottavat jokaisen työntekijän työntekoa, mutta toisaalta on muistettava, että luotujen työvälineiden ja rakenteiden tulee tukea työtä, ei kuormittaa ketään (Soukainen 2015, 161; Mäntyjärvi & Parrila 2021, 272).
Kirjoittajat
Kati Parkkinen valmistuu kesäkuussa 2024 LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -tutkinnosta, lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Jaana Mantela toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina.
Lähteet
Fonsén, E. 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95050/978-951-44-9397-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kupila, P. 2020. Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus oppivassa työyhteisössä. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. 2020. Varhaiskasvatuksen käsikirja. E-kirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lerkkanen, M-K., Pakarinen, E., Messala, M., Penttinen, V., Aulén, A-M., Jögi, A-L. 2020. Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 358. Jyväskylän yliopisto.
Mäntyjärvi, M. & Parrila, S. 2021 Pedagoginen johtajuus yhteisenä kehkeytyvänä proses-sina. Teoksessa Holoppa, A-S., Hyyryläinen, A., Kola-Torvinen, P., Korva, S. & Smeds- Nylund, A-S. 2021. Kasvatus ja koulutusalan johtaminen. Jyväskylä: PS-kustannus, 256–277.
Opetusalan työolobarometri 2021. Viitattu 26.5.2024. Saatavissa https://www.oaj.fi/contentassets/14b569b3740b404f99026bc901ec75c7/oaj_opetusalan_tyoolobarometri_2021.pdf
Parkkinen, K. 2024. Jaetun johtamisen toimintamallin kehittäminen yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Sosionomi YAMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/862626
Rytkönen, K. 2019. Palveleva johtajuus varhaiskasvatuksessa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
Soukainen, U. 2015. Johtajan jäljillä. Johtaminen varhaiskasvatuksen hajautetuissa organi-saatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta. Väitöskirja. Turun yliopisto. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/103427/AnnalesC400Soukainen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Söyrinki, T. 2008. Varhaiskasvatuksen johtajuus – yhteinen prosessi. Teoksessa Hujala, E., Fonsén, E. & Heikka, J. 2008. Varhaiskasvatuksen johtajuuden ytimessä – tutkimuksen ja käytännön puheenvuoroja. Tampereen yliopisto.
Ukkonen-Mikkola, T. & Fonsén, E. 2018. Researching Finnish early childhood teachers’ pedagogical work using Layder’s research map. Australasian journal of early childhood, vol. 43, no. 4, 48–56. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022: 2a. Opetushalli-tus. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf Viitattu 22.5.2024
