Verkkovalmennus omaishoitajien uudeksi tukimuodoksi

Digitalisaatio lisääntyy jatkuvasti, ja palveluja kehitetään myös sosiaali- ja terveysalalla paljon. (Kyytsönen ym. 2021, 3–5.) Digitaalisille palveluille vaikuttaa olevan enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Laadukkaiden kaikki ikäryhmät tavoittaville digitaalisten palvelujen kehittämiselle on tarvetta. (Kyytsönen ym. 2021, 56, 61.) Digitaaliset palvelut on todettu yhdeksi toteuttamiskelpoisimmista ja kustannustehokkaimmista vaihtoehdoista tuottaa tehtävää tukevaa palvelua myös eri omaishoitajaryhmille (Merchán-Baeza ym. 2023; 8).

Digitaalisia palveluja omaishoitajille

Suomessa omaishoitajille on olemassa vielä vähän digitaalisia palveluita (Kauppila ym. 2018, 35). Digitaaliset palvelut voivat tarjota tukea, mahdollistaa viestintää ja helpottaa hoitamista. Niillä pystytään tarjoamaan tukea myös epävirallisille omaishoitajille. (Merchán-Baeza ym. 2023, 8–10.) Omaishoitajien valmentaminen on yksi hyvinvointialueiden lakisääteisistä tehtävistä (Laki omaishoidon tuesta 937/2005). Valmennusta tarjotaan yleensä omaishoitajuuden alussa, jolloin tiedon tarve on suuri. Tieto saattaa unohtua, jos se ei ole omassa elämässä ajankohtainen. Oikea-aikaista tietoa saadakseen omaishoitajat tarvitsevat myöhemminkin neuvontaa ja tukea. (Shemeikka ym. 2017, 90–91.) Vastaus saatavilla ja saavutettavan palvelun toteuttamiseksi on omaishoitajille suunnattu verkkovalmennus, joka vastaa lisäksi tiedon oikea-aikaisuuden haasteeseen. Omaishoitajat pystyvät käyttämään verkkovalmennusta silloin kuin sitä itse haluavat. (Torvelainen 2023.)

[Alt-teksti: henkilö tutkimassa kannettavan tietokoneen näyttöä, jossa on taulukoitua tietoa.]
Kuva 1. Verkkovalmennuksen suunnitelma omaishoitajille. (Kuva: Heli Torvelainen)

Yhdessä kehittäen kohti omaishoitajien verkkovalmennusta

Asiakkaan kanssa yhdessä kehittäminen nostaa suunniteltavan palvelun laatua ja vaikuttavuutta. Palvelun hyviä ja huonoja puolia on helpompi tunnistaa. Lisäksi asiakas sitoutuu palveluun paremmin, kun on vaikuttanut siihen itse ja kokee palvelun toimivaksi. (Hyppönen ym. 2018, 44). On tärkeää osallistaa asiakkaat heti alusta alkaen. Näin palvelu täyttää heidän tarpeensa ja toiveensa mahdollisimman hyvin. Asiakas tuo kehittämistyöhön oman näkemyksensä sisällön asiantuntijana. Lisäksi asiakas pystyy parhaiten arvioimaan palvelun hyötyä ja käytettävyyttä. (Merchán-Baeza ym. 2023, 2, 8.)

Torvelainen (2023) kehitti opinnäytetyössään suunnitelman omaishoitajille suunnatusta verkkovalmennuksesta Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.  Tähän liittyen omaishoitajille järjestettiin keväällä 2023 kaksi työpajaa, joihin osallistui yli 65-vuotiaiden omaishoitajia, Päijät-Hämeen omaishoitajat ry:n ja hyvinvointialueen omaishoidon työntekijöitä. Työpajoissa saatiin tietoa omaishoitajien tiedollisen tuen tarpeesta. Lisäksi tietoa kertyi toiveista verkkovalmennuksen sisältöihin ja toiminnallisuuksiin.  

Työpajoissa tapahtuneen yhteiskehittämisen perusteella laadittiin suunnitelma omaishoidon verkkovalmennuksesta. Suunnitelmaa hyödynnetään syksyllä 2023 käynnistyneen omaishoitajien digipolun toteutuksessa.

Kirjoittajat

Heli Torvelainen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutusohjelmasta loppuvuodesta 2023. Hän työskentelee omaishoidon asiakasohjaajana Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa ja osallistuu omaishoidon valmennusten järjestämiseen sekä kehittämiseen.

Tuija Rinkinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina.

Lähteet

Hyppönen, H., Penttala-Nikulainen, O. & Aalto, A-M. 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.2.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136258/URN_ISBN_978-952-343-103-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kauppila, T., Kiiski, K. & Lehtonen, M. 2018. Sähköhelmenkalastus. Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 29.7.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf

Kyytsönen, M., Aalto, A-M. & Vehko, T. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: Väestön kokemukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.2.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142675/URN_ISBN_978-952-343-680-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Laki omaishoidon tuesta 937/2005. Finlex. Viitattu 11.2.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937

Merchán-Baeza, JA., Borralleras Andreu, C., Minobes-Molina, E., Grau Carrión, S., Romero-Mas, M. & Ramon-Aribau, A. 2023. Co-created Technological Solutions for Caregivers in Health Care: Systematic Review. Journal of Medical Internet Research. 25. Viitattu 9.7.2023. Saatavissa https://www.jmir.org/2023/1/e41260

Shemeikka, R., Buchert, U., Pitkänen, S., Pehkonen-Elmi, T. & Kettunen, A. 2017. Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviytymiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 37/2017. Viitattu 9.2.2023 Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79777

Torvelainen, H. 2023. Omaishoidon digitaalisen verkkovalmennuksen suunnitelma. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102127795