Monialaista yhteistyötä siirtymisen avustamiseen liittyvässä opetuksessa

Asiakkaan toimintakyvyn tukeminen on yksi sosionomin keskeisistä tehtävistä (Ojala 2022). Fyysisen toimintakyvyn tukemiseen liittyvät työtehtävät korostuvat esimerkiksi asumispalveluyksiköissä, joissa asiakkaan hyvinvoinnista huolehditaan moniammatillisesti. Siirtymisen avustaminen tukee asiakkaan omatoimisuutta, arjessa selviytymistä sekä itsenäistä suoriutumista ja antaa merkityksellisyyden tunteen asiakkaalle aktiivisena toimijana. Asiakkaan avustaminen sängyssä makuuasennosta istuma-asentoon mahdollistaa myös tasavertaisen kohtaamisen vuorovaikutuksessa, joka on tärkeä dialogisuuden perusta (Mönkkönen 2018).

Sosiaalialan työssä syntyvän psykososiaalisen kuormituksen lisäksi asiakkaiden siirtymisessä avustaminen voi olla liian kuormittavaa fyysisesti ilman osaamista työergonomisista asennoista ja apuna käytettävistä apuvälineistä (Työturvallisuuskeskus 2021; Työturvallisuuslaki 738/2002). Työntekijän osaaminen auttaa hallitsemaan tilanteet alusta loppuun, sekä työntekijän että asiakkaan kannalta turvallisesti.

Kuva 1. Erilaiset apuvälineet helpottavat sekä asiakasta että siirtymisessä avustavaa työntekijää. Asiakkaan toimintakyky määrittää apuvälinetarpeen. (klimkin 2016)

Opetusyhteistyö LAB Motiivi Hyvinvointipalveluiden kanssa

Sosionomiopiskelijoille järjestettiin opetusta siirtymisen avustamiseen ja siinä käytettäviin apuvälineisiin yhteistyössä LABin Motiivi Hyvinvointipalveluiden kanssa (LAB 2022). Käytännön toteutusta suunniteltiin yhteistyössä Erityisen tuen tarpeet ja tuen muodot -opintojakson (LAB 2020) opettajien, Motiivin fysioterapeutin ja Motiivissa harjoittelussa olevien fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa, jotka myös vastasivat käytännön toteutuksesta. Moniammatillisuus ja -alaisuus on työelämän keskiössä sote- ja kuntoutusalalla (Karvi 2021). Koulutuksen aikana luotu yhteistyö auttaa ymmärtämään jokaisen ammattilaisen roolin ja tärkeyden asiakastyössä.

Siirtymisen avustamista käsittelevä iltapäivä toteutettiin fyysisesti Lappeenrannan kampuksella, mistä se striimattiin Lahden, Lappeenrannan ja verkkokampuksen lähes kuudellekymmenelle opiskelijalle samanaikaisesti Zoomiin.

Tietoa ja taitoa siirtymisessä avustamiseen

Työskentely aloitettiin alustuksella aiheeseen ja sosionomiopiskelijoita osallistavalla pienryhmätyöskentelyllä. Demonstraation avulla fysioterapeuttiopiskelijat kävivät läpi asiakastilanteita, joissa työntekijä avustaa asiakasta siirtymisessä (siirtyminen sängyssä, sängynlaidalle istumaan nouseminen, kävelyn tukeminen, kaatuneen asiakkaan ylösnousu).

Demo-osuuden aikana pyydettiin osallistujia itse pohtimaan, mitkä apuvälineet aktivoivat asiakkaan toimintakykyä ja mitkä passivoivat avustettavaa henkilöä. Asiakkaan ohjaaminen puheella erilaisissa tilanteissa on tärkeää ja sen muistamisessa auttaa mäkikotkana ylös -muistisääntö istumasta ylösnousuun.  

Lopuksi opittua kerrattiin mikä meni pieleen -simulaatiotilanteiden avulla, joihin mietittiin pienryhmissä korjausehdotuksia. Toteutuksesta kerätty palaute sosionomiopiskelijoilta oli pelkästään positiivista, ja siinä korostettiin niin moniammatillisuuden kuin toiminnallisen oppimisen tärkeyttä.

Kirjoittajat

Sanna Nurmiainen työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa ja opettajana Erityisen tuen tarpeet ja tuen muodot -opintojaksolla.

Kati Ojala työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa ja opettajana Erityisen tuen tarpeet ja tuen muodot -opintojaksolla.

Ellinoora Villinger työskentelee fysioterapeuttina LAB-ammattikorkeakoulun Motiivi Hyvinvointipalveluissa.

Lähteet

Karvi. 2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Sosiaali- ja terveysalan ammatillinen ja korkeakoulutus – Arvioinnin keskeiset tulokset ja kehittämissuositukset. Viitattu 13.9.2022. Saatavissa https://karvi.fi/publication/sosiaali-ja-terveysalan-ammatillinen-ja-korkeakoulutus/

klimkin. 2016. Pyörätuoli, vammainen, ihminen. Pixabay. Viitattu 13.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/py%c3%b6r%c3%a4tuoli-vammainen-ihminen-1629490/

LAB. 2020. Sosionomikoulutuksen opetussuunnitelma. Viitattu 13.9.2022. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/fi/68177/fi/68143/SOS21KLTI/609/year/2020

LAB. 2022. Palvelu. Hyvinvointipalvelut Motiivi. Viitattu 13.9.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/palvelu/motiivi-hyvinvointipalvelut  

Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä ‒ asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus.

Ojala, K. 2022. Toimintakyvyn arviointi on sosionomin osaamista. LAB Focus. Viitattu 15.9.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/toimintakyvyn-arviointi-on-sosionomin-osaamista/

Työturvallisuuskeskus. 2016. Sosiaalialan työsuojelu ja -hyvinvointi. Viitattu 15.9.2022. Saatavissa https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/06/Sosiaalialan-tyosuojelu-ja-hyvinvointi.pdf

Työturvallisuuslaki 738/2002. Finlex. Viitattu 15.9.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L5P24