Kahden välinen suhde kolmannen turvana – parisuhteen rooli lapsen hyvinvoinnissa

Vanhempien parisuhde voi olla koko perheen voimavara, mutta sen haasteet ja myrskyisä ilmapiiri voivat heijastua perheen hyvinvointiin ja vaikuttaa lasten psyykkiseen kehitykseen. Pesosen (2010) mukaan jo kolmekuinen vauva aistii muutoksia vanhempien välisessä vuorovaikutuksessa. Vauva voi sopeutua muutoksiin vaihtamalla tarkkaavuuden kohdetta vanhemmasta toiseen tai vaihtoehtoisesti etääntymällä pois tilanteesta.

Vanhempien hyvinvointi on avainasemassa lapsen suotuisan kehityksen tukemisessa.  Vanhemman omat henkilökohtaiset haasteet voivat estää häntä tarjoamasta lapselleen riittävää turvaa ja tukea. Vanhemmat eivät aina myöskään välttämättä hahmota, miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa lapseen. Jatkuva paine ilman riittävää tukea ja positiivisia sosiaalisia malleja heikentää lapsen kykyä sietää stressiä, vaikeuttaa ihmissuhteiden muodostamista ja vaikuttaa kielteisesti koulumenestykseen. (Alerinne & Lambert 2025; Edwards & Panlilio 2023.)

Varhaisten kokemusten vaikutus lapseen

Turvallinen kiintymyssuhde toimii lapsen kehitykselle suojaavana ja sitä tukevana tekijänä. Sen sijaan turvaton kiintymyssuhde vaikuttaa haitallisesti hermoston kehitykseen, mikä voi näkyä aivoissa rakenteellisina sekä toiminnallisina muutoksina. Hoiva- ja vuorovaikutussuhteista muodostuneet sisäiset mallit ohjaavat käyttäytymistä lapsuuden jälkeen. Ne vaikuttavat siihen, miten yksilö muodostaa ihmissuhteita ja millaisiin sosiaalisiin tai taloudellisiin asemiin hän myöhemmin asettuu. (Alerinne & Lambert 2025.)

Sinkkosen (2020) mukaan vanhempien toimiva parisuhde on yhteydessä lapsen hyvinvointiin. Kun vanhempien parisuhde voi hyvin, lapsi ei joudu käyttämään voimavaroja perheen ilmapiirin tarkkailuun tai vanhempien tunteiden säätelyyn. Tällöin lapsi saa kasvaa huoletta. Jos lapsi joutuu jatkuvasti tukahduttamaan tunteitaan, se voi heikentää hänen kykyään säädellä ja ilmaista niitä, mikä voi erityisesti vaikeuttaa ihmissuhteita myöhemmin. (Sinkkonen 2020, Pajarin & Ailorannan 2023 mukaan.)

Vanhempien parisuhde on koko perheen hyvinvoinnin perusta

Lapsiperhearjessa suurimmat haasteet liittyvät aikataulutettuun arkeen ja yhteisen ajan puutteeseen. Jotta parisuhde voi hyvin, täytyy sen eteen tehdä töitä. Oman sekä yhteisen ajan tasapainottaminen voi olla haastavaa. Vanhemmat usein priorisoivat perheen yhteistä aikaa omien tarpeidensa kustannuksella, mutta hyvinvoinnin laiminlyönti ei hyödytä ketään. Palautuminen tukee parisuhdetta, riittävä lepo ja omat hetket vähentävät ristiriitoja ja kommunikaatio paranee. (Riihimaa 2020.)

Myös kuormittuneisuus ja elämän eri kriisit heijastuvat usein parisuhteeseen. Kun paine kasvaa, on riitely luonnollinen reaktio. Riitely on inhimillistä, eikä se välttämättä ole merkki parisuhteen toimimattomuudesta tai turvattomuudesta. Riitatilanteissa on tärkeää tuntea kumppani ja hänen toimintatapansa, jotta on helpompaa ymmärtää häntä. Vapaus riidellä voi osaltaan tuoda parisuhteeseen turvaa, sillä tällöin osapuolet saavat olla vapaasti omia aitoja itsejään suhteen sisällä, kun tunteita ei tarvitse pullottaa.

Riidellä voi rakentavasti tai hajottavasti. Hajottava riitely keskittyy syyttelyyn, nimittelyyn ja mitätöintiin, korostaen syyllisyyttä ja puolustautumista ilman pyrkimystä ratkaista ongelmia. Se heikentää luottamusta ja ihmisten välistä yhteyttä, mikä voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa parisuhdetta. Rakentava riitely puolestaan keskittyy ratkaisujen etsimiseen ja säilyttää kunnioituksen puolisoiden välillä. Vaikka tunteet voivat olla voimakkaita, ne ilmaistaan tavalla, joka ei riko suhdetta. Tavoitteena on yhteisymmärrys ja kestävä ratkaisu, ei riidan voittaminen. (Omaperhe 2024.)

Turvallinen ja kunnioittava ilmapiiri tukee lapsen tervettä kasvua sekä opettaa rakentavia vuorovaikutustaitoja. Vaikka ristiriitoja esiintyy, niiden käsittelytapa ratkaisee perheen dynamiikan. Vanhempien on tärkeää tunnistaa oman käyttäytymisensä vaikutukset lapseen ja hakea tarvittaessa tukea perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhemmuus ei ole vain lapsen tarpeiden täyttämistä, vaan myös parisuhteen ja omien tarpeiden tunnistamista, sillä vain tasapainoinen perheympäristö voi olla eheyttävä ja turvallinen kaikille sen jäsenille.

Lähteet

Alerinne, S. & Lambert, P. 2025. Varhaisen vuorovaikutuksen ja kaltoinkohtelun merkitys lapsen psyykkiseen kehitykseen – Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910427

Edwards, N. & Panlilio, C. 2023. Neglecting to consider early emotional development after abuse and/or neglect: Insight and recommendations from child welfare providers. Qualitative research. Child & Family Social Work. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1111/cfs.13107

Omaperhe. 2024. Rakentava riitely. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://omaperhe.fi/perhe-elama/parisuhde/rakentava-riitely

Pajari, M. & Ailoranta, A. 2023. Parempaa lastensuojelua. Miksi vanhempien parisuhteen äärellä kannattaa työskennellä myös lastensuojelussa. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://www.parempaalastensuojelua.fi/fi/uutinen/miksi-vanhempien-parisuhteen-aarella-kannattaa-tyoskennella-myos-lastensuojelussa

Pesonen, A.-K. 2010. Varhainen vuorovaikutus on suotuisan psyykkisen kehityksen edellytys. Duodecim. Viitattu 8.5.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo98656

Riihimaa, N. 2020. Pikkulapsiperheessä parisuhde tarvitsee huomiota joka päivä. Mannerheimin lastensuojeluliitto.  Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/pikkulapsiperheessa-parisuhde-tarvitsee-huomiota-joka-paiva/

u_8fiv1dja9e. 2024. Perhe, Vanhemmat, Lapsi. Pixabay. Viitattu 8.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/perhe-vanhemmat-lapsi-girk-keitti%C3%B6-8806379/